Minun Lappini, kahestoista laulu
Huomenta täältä lapinmökistä ja kyllon Luontoäitin saavissa vettä riittäny ja lissääse vaan kaataa tulehmaan.
Kaikki rajat on ihmisten tekemiä, sannoo se ihana Wardi ja että saihrauttta on 2% sairautta ja 98% ihan kaikkea muuta, keskitymä puhuhmaan siittä muustaki. No se kuuluu tuolta toosasta, mutta totta saarnaa hän, en tiä kuka, päivä vain ja hetki kerralhaan.
Kuulkaas naamakullat tylleröiset nöpöstiinat ja nöpösvillet, sähköt pätkii ja taivas järisee, niinko sano Soile ihanuus. no son pala pilvistä taivasta, mielenrauhaa ja aamukahvit ja muistakaa lukea lupsottaa kaikki ylen ja hesarin älyttömät uutiset ja ihan itte aatella päälle, pelkäähmään ei aleta, meitä höntithään ja kuten sanottu, met aattelema ihan itte.
Oli muka joku ajatus, muttase katos eli ei mithän asiaa, aattelin vain, ilmottaa, että kaikki hyvin täälä yhessä Jumalan valtakunnassa Lapinmökissä ja jos jostaki nyt huomautan Luontoäitille, niin sanon, että piä sie hyvä paras ihana rakas Luotoäiti välilä sieki pieni kahvitauko, ettet liikaa väsy tuon taihvaan kannen kans!
t. Hilkka Anneli Laronia 6.7.2016
Minun Lappini, yhestoista laulu
Mitä meistä jälkheen jää, minkälainen laulu jälkheesti jää, tuli miehleen, ko taas parsin nuita ikiaikasia villasukkahousuja! #lapinmökki #yöasu #mökinvaltaajansuosikit
Yks vunukka ruukaaki kysyä, tullee viehreen ja kyssyy vakavana, vieläkö sää ämmi kuot niitä sinun sukkahousuja. Koko sen elämän son nähnykko mie nuita olen parsinu.
Ennen piin niitä pakkasella, nyt non täälä lapin kesässä täyellinen yöasu yöpaijjan kans.
Ketä kiinostaa, no ei kethään, en sillä selitä, muuten vaan esittelen yhen minun retriiteistä, samojen villahousujen toistuva parsimisretriitti, vai oisko meditaatio.
Maanantaihuomenta urheat söpöt somat siivosileät uuet vanhat nuoret tuohreet naamaväärttit, jokhaiselle sitä mitä itte haluat ja varsinki, mitä sie itte tarttet!
4.7.2016
Minun Lappini, kymmenes laulu
Vielä on jälelä Lidlin murukahvia, vielä on viikko jälellä melkein ja siiittä etheenpäin molen täyttäny kalenteria sinne alas ja lauvvantai on sitte sopiva päivä lähteä täältä minun taihvaasta, rakhaitten sarvikuonojen Ainon 75v ja Kaarlo-setäni 80v synttäreitten kautta Ylitorniolla. Siis viime kesänähän met jo päätimä net juhlat, ruusutarhan keskellä auringon paistaessa terassille, ihana muisto seki!
Sorruin vaan muka hienostelheen ja kysehleen, kelpaakos tullakko on viikkoja täällä haahuillu Lapin perukoilla. Eikä ole sitä ihanaa kansallispukuakkaan, kumma kyllä, matkassa. Siis on vain kohta kaikki vaatheet likasena, aina ei voi voittaa.
Kirjotankos mie tähän, no kirjotan, minun pitäs taas tehä joku kalevalamittanen tai ees tyylinen Ooodi tälle lapinmökille, Yli 40v kylmilhään, vuorilauvvat helmoistaan repsottaa, lattiat natisee aika roimasti, non ihan vinot, saunan lattia halkeilee, sielon siis jälelä ehjiä betonikohtia, hyysikkäki huojuu, mutta niin silti sievää ja jotenki ehjää ja tervettä.
Minun valtaama paratiisihan tämä on, kiitos mökin ylläpitäjille ja mökin omistajille ja menneille polville ja syänmerkit ja snif, sanoista eijjole taaskhaan mihinkkään.
Noko menin aamula sauhnaan, mie itkin taas ensin, se tuoksu, tämä ilo ja kiitollisuus, kuinka elämässä voi olla näin ihania elämän aikoja ja hetkiä.
Ja johonki jo sanoinki, tämä on semmostä mökkeilyä, ettei tänne kukhan voi tulla kylhään, no vunukoitahan molen tänne ruukanu tua, mutta tämä vaatii semmosen mielenlaaun, että taitas hymyt hyytyä jo tuon hetkittäisen ilmatilan takia, sakeana jotaki enämpikö luulis olevan mahollista.
Siis selvästi, mulla oli asiaa, mutta sei ollukhan järjestäytyny mihinkhään suunttaan, niin olkhoompa oodit, rakastakkaa itteänne ja toisianne, elämä on niin lyhyt keikka, että ei mithän muutako rakastamista, son tärkeintä!
t. mökkihöperöhilkkapienonnentyär 3.7.2016
Minun Lappini, Yhdeksäs laulu
Ko mie tuun tänne Lappiin,
mie saan aina niinko ittestä kiini,
näen kuulen haistan maistan paremmin,
pääsen niinko taihvaasseen
niinko se yks Aila takapihahlaan, että voilaa!
Ja äskön hokasinki, etten ole yhtään kertaa pessy silmiklasejani!
Noko vanhoila laseila katoin näitä laseja totesin,
että melkein läpinäkemättömät!
Että onse se Lapintaika toela ihmeellistä!
Vai Lapinhulluus silottanu toellisuuen!
Iltahallaus kaikile! t. yks hilkkapien 31.5.2016 klo 17.03
Minun Lappini, kahdeksas laulu
Nyt son kesä Lapissa suloinen
Elokuisella säällä
Laulaa linnutki
Ilosella päällä
Mutta kyllä puitten lehet
Keltaisilta jo paljon näyttää
Korret sammalet pursutki
Väriä jo käyttää
Kiitos sie Lapinmökki pienoinen
Paras taas olet ollu
Muistot kuvat kirjatki
Syämmeni kiitollisuuella täyttää
- Hilkkapien 23.8.2015 klo 6.08
Minun Lappini, seitsemäs laulu
On lauantaiaamu
Ollu aika lämmin yö
Ei ainakhaan pakkasta
Panin pari kalikkaa kamihnaan
Aukasin ration
Sielä Eppu kyssyy, kenelle lauluni teen
Mie kävin panheen ration kiini
Tuli hiljasuus
Olen täälä lapinmökissä
Mätiköitten päälä keltasia koijjunehtiä
Vaivaiskoijjut meni toissapäivänä ruskeiksi
Ja taas tullee lämmin päivä
Niinko minun syän on lämmin
Olen tämän maailman asukas
Niinko met kaikki
Pienet ikiaikaset sielut
Ikiaikasia sieluja, joitten laulu soi
Ja se laulu soi tälle maaimalle
Meän laulut soi hyvin yhtheen
Ainaki ko oikein kuunnelhaan
- Hilkka Laronia 22.8.2015 6.02
Minun Lappini, kuudes laulu
Aurinko kiertyy vaaran takkaa
Valasee kauas avaruutteenki
Valasee
Muuttuu
Poistuu
Niinko tuli
Vesi
Maa
Ilma
Mie
Eikä pisaraakkaan mene hukkaan
- Hilkka Laronia 21.8.2015 klo 7.01
Minun Lappini, viides laulu
Pieni hilkka ämmilöinen
Kattoopi kuluvaa päivää
Ilman mithän huolen häivää
Oi sie ihmeellinen Lapimmaa
Sie mökki ja mätikköinen pihamaa
Sie minunki lauluja kannat
Sie parastas koko ajan annat
Kauhniit on aatostein rannat
Tuollon sarvikuonot
Tuolla vunukat siloset
Tuola markkinat kansainväliset
Nojoo lähti laulu kulkemahan
Näillä heltteisillä elopalkisilla
Laulu kulkekhoon menojansa
Ämmi menkhöön polkujansa
Elon vaphaan onnessansa
Lauluja uusia muassansa
Taskut idea-aihioita pullolansa
Viskoo net pitkin vaaran laitaa
Eikä kule tietä kaitaa
Kulkee niinkuin taitaa
Laulun laulo, näin sen tähän laitto
Ja konheen kannet kiini taitto
-Hilkkapien, 20.8.2015 klo 13.06
Minun Lappini, neljäs laulu
Sininen taivas korkealla
Sammalmättäitä kaikkialla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Viikatheen hiijjoo liippasimella
Heinät ja paijjut lähtee loitumalla
Korret korttuu
Varret varttuu
Kaikki molhan saman sinisen taihvaan alla
Samalla suurella elämänlauttasella
Toiset korttuu
Toiset varttuu
Korret ja varret korttuu varttumalla
Viikatheet viuhuu vilahtelemalla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Sammalmättäitä kaikkialla
Sininen taivas korkealla
- Hilkkapien 19.8.2015 klo 14 Hellepäivä!
Minun Lappini, kolmas laulu
Heinänkorret huojuu ihan vähän
Aavistuksen verran
Aamuvalossa
Itte aurinko vaaran takana Vielä hetken
Ympäristövaikutukset ja maisemoinnit
Luoja varjelkhoon minun pientä päätä sanoilta
Ja käsitteiltä
Joita en ees käsitä
Mutta mites mie sitte näitä lauluja laulasin
Runoja punosin
Sanan mahtiahan se mieki käyttelen
Mieki
Tyär pieni revontulten maasta
No porisemalla heinänkorsien kans
Mie
Niin tasavertanen sen aamullisen heinänkorren kans
- Hilkkapien 19.8.2015 klo 8.59 just sillonko aurinko ikkunan takana käänty häikässeen tuosta pöyänlaijjalta minun silhmiin.
Minun Lappini, toinen laulu
Mie panin net äitin ja isän jutut laatikhoon
Ja painoksi pääle mie laitoin ouon painavan kirjan
Työ ja tulevaisuus 1977 - tietoja työmarkkinoista ja palkoista
Eikähän net tiehneet
Monet ammatit kokohnaan kaohneet
Ja rahaki vaihtunu markasta euhroon
Olenkohan mie ittekki vaihtunu
En ainakhaan tieny miekhään 1977
En ois ikinä itte keksiny
Mitä mulle kuuluu nyt
Iloa ilma täynä
Kiitollisuutta elämästä
Minun pieni elämä
Siinähän se ja tässä
Ellää ja muuttaa muotoaan
Niinko tuo mitä näen tuosta ikkunasta
Sininen kirkas taivas
Mätikköinen tummasammalinen maa
Valkosina hohtavat koijjunrungot
Aurinko kiiltää lehillä
Puoli runkoa hohtaa valoa
Toinen puoli tummaa
Jossa vielä tummempia kohtia
Aurinko paistaa kaiken takana
Yllä ja alla
Sammalet ja varvut ja koijjut
viehneet valoa maan allekki
- Hilkkapien 18.8.2015 klo 8.12
Minun Lappini, ensimmäinen laulu
Tänhän se tapahtu
Laphiin tuli kesähelle
Kamarissa mie panin sukukuvat onnistunheesti seihnään
Köökissä siirsin maustehyllyt hellan yläpuolele
Niin että mahtuu kaminan ympärille märät vaatheet kuivahmaan
Sitte mie vain hain vintistä net pienet paperipussit
Joitten pääle molin kirjottanu lapun:
"Hilkka laitto nämät tämän arkun pääle 25.7.2013 klo 16
Äitin ja isän ja minun juttuja
Älä vie muuale!"
Ja nyt molen valhmiina kattohmaan niitä juttuja
Mie alan kirjothaan runoja ja juttuja
Niitten juttujen inspiroimana
Mie kirjottelen näitä täälä lapissa
Ihan niinko isä taivas näyttää ripottelevan tähtiä taihvaalle
Ei mithän erityistä syytä eikä pyrkimystä
Salaperäset on hommailujen tiet
- Hilkkapien 17.8.2015 klo 19.42
Etusivulle!
Huomenta täältä lapinmökistä ja kyllon Luontoäitin saavissa vettä riittäny ja lissääse vaan kaataa tulehmaan.
Kaikki rajat on ihmisten tekemiä, sannoo se ihana Wardi ja että saihrauttta on 2% sairautta ja 98% ihan kaikkea muuta, keskitymä puhuhmaan siittä muustaki. No se kuuluu tuolta toosasta, mutta totta saarnaa hän, en tiä kuka, päivä vain ja hetki kerralhaan.
Kuulkaas naamakullat tylleröiset nöpöstiinat ja nöpösvillet, sähköt pätkii ja taivas järisee, niinko sano Soile ihanuus. no son pala pilvistä taivasta, mielenrauhaa ja aamukahvit ja muistakaa lukea lupsottaa kaikki ylen ja hesarin älyttömät uutiset ja ihan itte aatella päälle, pelkäähmään ei aleta, meitä höntithään ja kuten sanottu, met aattelema ihan itte.
Oli muka joku ajatus, muttase katos eli ei mithän asiaa, aattelin vain, ilmottaa, että kaikki hyvin täälä yhessä Jumalan valtakunnassa Lapinmökissä ja jos jostaki nyt huomautan Luontoäitille, niin sanon, että piä sie hyvä paras ihana rakas Luotoäiti välilä sieki pieni kahvitauko, ettet liikaa väsy tuon taihvaan kannen kans!
t. Hilkka Anneli Laronia 6.7.2016
Minun Lappini, yhestoista laulu
Mitä meistä jälkheen jää, minkälainen laulu jälkheesti jää, tuli miehleen, ko taas parsin nuita ikiaikasia villasukkahousuja! #lapinmökki #yöasu #mökinvaltaajansuosikit
Yks vunukka ruukaaki kysyä, tullee viehreen ja kyssyy vakavana, vieläkö sää ämmi kuot niitä sinun sukkahousuja. Koko sen elämän son nähnykko mie nuita olen parsinu.
Ennen piin niitä pakkasella, nyt non täälä lapin kesässä täyellinen yöasu yöpaijjan kans.
Ketä kiinostaa, no ei kethään, en sillä selitä, muuten vaan esittelen yhen minun retriiteistä, samojen villahousujen toistuva parsimisretriitti, vai oisko meditaatio.
Maanantaihuomenta urheat söpöt somat siivosileät uuet vanhat nuoret tuohreet naamaväärttit, jokhaiselle sitä mitä itte haluat ja varsinki, mitä sie itte tarttet!
4.7.2016
Minun Lappini, kymmenes laulu
Vielä on jälelä Lidlin murukahvia, vielä on viikko jälellä melkein ja siiittä etheenpäin molen täyttäny kalenteria sinne alas ja lauvvantai on sitte sopiva päivä lähteä täältä minun taihvaasta, rakhaitten sarvikuonojen Ainon 75v ja Kaarlo-setäni 80v synttäreitten kautta Ylitorniolla. Siis viime kesänähän met jo päätimä net juhlat, ruusutarhan keskellä auringon paistaessa terassille, ihana muisto seki!
Sorruin vaan muka hienostelheen ja kysehleen, kelpaakos tullakko on viikkoja täällä haahuillu Lapin perukoilla. Eikä ole sitä ihanaa kansallispukuakkaan, kumma kyllä, matkassa. Siis on vain kohta kaikki vaatheet likasena, aina ei voi voittaa.
Kirjotankos mie tähän, no kirjotan, minun pitäs taas tehä joku kalevalamittanen tai ees tyylinen Ooodi tälle lapinmökille, Yli 40v kylmilhään, vuorilauvvat helmoistaan repsottaa, lattiat natisee aika roimasti, non ihan vinot, saunan lattia halkeilee, sielon siis jälelä ehjiä betonikohtia, hyysikkäki huojuu, mutta niin silti sievää ja jotenki ehjää ja tervettä.
Minun valtaama paratiisihan tämä on, kiitos mökin ylläpitäjille ja mökin omistajille ja menneille polville ja syänmerkit ja snif, sanoista eijjole taaskhaan mihinkkään.
Noko menin aamula sauhnaan, mie itkin taas ensin, se tuoksu, tämä ilo ja kiitollisuus, kuinka elämässä voi olla näin ihania elämän aikoja ja hetkiä.
Ja johonki jo sanoinki, tämä on semmostä mökkeilyä, ettei tänne kukhan voi tulla kylhään, no vunukoitahan molen tänne ruukanu tua, mutta tämä vaatii semmosen mielenlaaun, että taitas hymyt hyytyä jo tuon hetkittäisen ilmatilan takia, sakeana jotaki enämpikö luulis olevan mahollista.
Siis selvästi, mulla oli asiaa, mutta sei ollukhan järjestäytyny mihinkhään suunttaan, niin olkhoompa oodit, rakastakkaa itteänne ja toisianne, elämä on niin lyhyt keikka, että ei mithän muutako rakastamista, son tärkeintä!
t. mökkihöperöhilkkapienonnentyär 3.7.2016
Minun Lappini, Yhdeksäs laulu
Ko mie tuun tänne Lappiin,
mie saan aina niinko ittestä kiini,
näen kuulen haistan maistan paremmin,
pääsen niinko taihvaasseen
niinko se yks Aila takapihahlaan, että voilaa!
Ja äskön hokasinki, etten ole yhtään kertaa pessy silmiklasejani!
Noko vanhoila laseila katoin näitä laseja totesin,
että melkein läpinäkemättömät!
Että onse se Lapintaika toela ihmeellistä!
Vai Lapinhulluus silottanu toellisuuen!
Iltahallaus kaikile! t. yks hilkkapien 31.5.2016 klo 17.03
Minun Lappini, kahdeksas laulu
Nyt son kesä Lapissa suloinen
Elokuisella säällä
Laulaa linnutki
Ilosella päällä
Mutta kyllä puitten lehet
Keltaisilta jo paljon näyttää
Korret sammalet pursutki
Väriä jo käyttää
Kiitos sie Lapinmökki pienoinen
Paras taas olet ollu
Muistot kuvat kirjatki
Syämmeni kiitollisuuella täyttää
- Hilkkapien 23.8.2015 klo 6.08
Minun Lappini, seitsemäs laulu
On lauantaiaamu
Ollu aika lämmin yö
Ei ainakhaan pakkasta
Panin pari kalikkaa kamihnaan
Aukasin ration
Sielä Eppu kyssyy, kenelle lauluni teen
Mie kävin panheen ration kiini
Tuli hiljasuus
Olen täälä lapinmökissä
Mätiköitten päälä keltasia koijjunehtiä
Vaivaiskoijjut meni toissapäivänä ruskeiksi
Ja taas tullee lämmin päivä
Niinko minun syän on lämmin
Olen tämän maailman asukas
Niinko met kaikki
Pienet ikiaikaset sielut
Ikiaikasia sieluja, joitten laulu soi
Ja se laulu soi tälle maaimalle
Meän laulut soi hyvin yhtheen
Ainaki ko oikein kuunnelhaan
- Hilkka Laronia 22.8.2015 6.02
Minun Lappini, kuudes laulu
Aurinko kiertyy vaaran takkaa
Valasee kauas avaruutteenki
Valasee
Muuttuu
Poistuu
Niinko tuli
Vesi
Maa
Ilma
Mie
Eikä pisaraakkaan mene hukkaan
- Hilkka Laronia 21.8.2015 klo 7.01
Minun Lappini, viides laulu
Pieni hilkka ämmilöinen
Kattoopi kuluvaa päivää
Ilman mithän huolen häivää
Oi sie ihmeellinen Lapimmaa
Sie mökki ja mätikköinen pihamaa
Sie minunki lauluja kannat
Sie parastas koko ajan annat
Kauhniit on aatostein rannat
Tuollon sarvikuonot
Tuolla vunukat siloset
Tuola markkinat kansainväliset
Nojoo lähti laulu kulkemahan
Näillä heltteisillä elopalkisilla
Laulu kulkekhoon menojansa
Ämmi menkhöön polkujansa
Elon vaphaan onnessansa
Lauluja uusia muassansa
Taskut idea-aihioita pullolansa
Viskoo net pitkin vaaran laitaa
Eikä kule tietä kaitaa
Kulkee niinkuin taitaa
Laulun laulo, näin sen tähän laitto
Ja konheen kannet kiini taitto
-Hilkkapien, 20.8.2015 klo 13.06
Minun Lappini, neljäs laulu
Sininen taivas korkealla
Sammalmättäitä kaikkialla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Viikatheen hiijjoo liippasimella
Heinät ja paijjut lähtee loitumalla
Korret korttuu
Varret varttuu
Kaikki molhan saman sinisen taihvaan alla
Samalla suurella elämänlauttasella
Toiset korttuu
Toiset varttuu
Korret ja varret korttuu varttumalla
Viikatheet viuhuu vilahtelemalla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Sammalmättäitä kaikkialla
Sininen taivas korkealla
- Hilkkapien 19.8.2015 klo 14 Hellepäivä!
Minun Lappini, kolmas laulu
Heinänkorret huojuu ihan vähän
Aavistuksen verran
Aamuvalossa
Itte aurinko vaaran takana Vielä hetken
Ympäristövaikutukset ja maisemoinnit
Luoja varjelkhoon minun pientä päätä sanoilta
Ja käsitteiltä
Joita en ees käsitä
Mutta mites mie sitte näitä lauluja laulasin
Runoja punosin
Sanan mahtiahan se mieki käyttelen
Mieki
Tyär pieni revontulten maasta
No porisemalla heinänkorsien kans
Mie
Niin tasavertanen sen aamullisen heinänkorren kans
- Hilkkapien 19.8.2015 klo 8.59 just sillonko aurinko ikkunan takana käänty häikässeen tuosta pöyänlaijjalta minun silhmiin.
Minun Lappini, toinen laulu
Mie panin net äitin ja isän jutut laatikhoon
Ja painoksi pääle mie laitoin ouon painavan kirjan
Työ ja tulevaisuus 1977 - tietoja työmarkkinoista ja palkoista
Eikähän net tiehneet
Monet ammatit kokohnaan kaohneet
Ja rahaki vaihtunu markasta euhroon
Olenkohan mie ittekki vaihtunu
En ainakhaan tieny miekhään 1977
En ois ikinä itte keksiny
Mitä mulle kuuluu nyt
Iloa ilma täynä
Kiitollisuutta elämästä
Minun pieni elämä
Siinähän se ja tässä
Ellää ja muuttaa muotoaan
Niinko tuo mitä näen tuosta ikkunasta
Sininen kirkas taivas
Mätikköinen tummasammalinen maa
Valkosina hohtavat koijjunrungot
Aurinko kiiltää lehillä
Puoli runkoa hohtaa valoa
Toinen puoli tummaa
Jossa vielä tummempia kohtia
Aurinko paistaa kaiken takana
Yllä ja alla
Sammalet ja varvut ja koijjut
viehneet valoa maan allekki
- Hilkkapien 18.8.2015 klo 8.12
Minun Lappini, ensimmäinen laulu
Tänhän se tapahtu
Laphiin tuli kesähelle
Kamarissa mie panin sukukuvat onnistunheesti seihnään
Köökissä siirsin maustehyllyt hellan yläpuolele
Niin että mahtuu kaminan ympärille märät vaatheet kuivahmaan
Sitte mie vain hain vintistä net pienet paperipussit
Joitten pääle molin kirjottanu lapun:
"Hilkka laitto nämät tämän arkun pääle 25.7.2013 klo 16
Äitin ja isän ja minun juttuja
Älä vie muuale!"
Ja nyt molen valhmiina kattohmaan niitä juttuja
Mie alan kirjothaan runoja ja juttuja
Niitten juttujen inspiroimana
Mie kirjottelen näitä täälä lapissa
Ihan niinko isä taivas näyttää ripottelevan tähtiä taihvaalle
Ei mithän erityistä syytä eikä pyrkimystä
Salaperäset on hommailujen tiet
- Hilkkapien 17.8.2015 klo 19.42
Etusivulle!