VÄSKYN POHJALTA

Tässä alla ajankohtasia asia-kötöstyksiä ja ajatus-runotuksia samassa läjässä kiitosten ja kuittien kans ilosesti ittehään toistaen rikhauen ja rakhauen suunnassa päivättynä ja numeroituna.

Oulussa 23.1.2024 omalta elämältä toimeksisaahneena hilkkapien!


* * * * * * * * * * * * * * * *

Kauhniit kukat ja karheat ryönät, riimiset lihat ja tartar-tarinat

Runojen valtakuntia

Sinne menhään vasiten tai lipsahethaan vahingossa eikä sieltä tulla samana takasin.

Moon kylpöny, nielly ja syöny, kalunu ja ruotinu Leinoa, Viitaa ja Kilpeä ja tavanu ja kohanu joka sanan heän iki-vanhoista tutuista ja rakhaista runoista.

Ja voin vain kiittää ja yhä uuesti ottaa ja taas nähä net samat sanat.

Nähä niitten kautta maailmaa taas kerran taas aivan uusin silmin, uuesta kulmasta ja nöyränä lähteä jatkhaan ommaa matkaa uusin evhäin ja omin jaloin.

Ja taas huomena palata ja taas ja taas muistella, mitesse menikhään, olikhanse siinä ja siinä kirjassa ja siinä kohassa ja - taas ihmettelen Leinon, Kiven tai vaikka Rauhalan kanssa.

Ei samoja uria, vaan samoila runoila tai säikheilä tai sanoilla tai kaikupohjilla tai äännekoukeroilla yhä uusia uria.

Runojen valtakuntia on meissä ja heissä ja niiton jokhaisessa äärettömästi.

Ja mie uskon, että se, jollon rääpyä palata samojen vanhojenki runojen äärele, niin sen likelä ja siis hänessä liikahtaa uusia, ajattomia ja tuntemattomia mahollisuuksia, oiken äveriäisyyksiä ja moisimako mikkäki kroissoksetko emmä laukkohneet aartheitten ohi, haa minua.

- hilkkapien 7.9.24 klo 16:29


#väskynpohjalta 65 #taidelaronia #tätäsaajakaa!
https://www.laronia.com/runo3.html

Suu kiini ja silmät ja korvat auki

Moon niin kiitollinen elämästä ja kaikesta ja siittäkikö oon pitäny suun kiini näkemyksistä ja kokemuksista, joita ei ylleisesti ymmärretä - enkä oo jankanukko omasta kirjasta vain.

Jokhaisella oma tie ja näkynsä, turha rasittaa itteä ja teitä, mutta sanon, hymyä naahmaan ja rinta rottingille, luotama elähmään ja omhiin näkemyksiin ja kaikheuen johatukseen.

Maailma myllertää ja meitä höntitethään senku kerethään meän silmien eessä koko ajan ja yhtä aikaa menhään uusile urile, jokkon aivan ihania ja mahtavia.

On sitkeitä ja viishaita ja rohkeita ihmisiä, jokka tekkee viisasta työtä oman uskonsa ja näkynsä mukhaan ja meänki puolesta.

Aatelhaan itte jokhainen, lupia kyselemättä, turha urputtaa tai haukkua kethään, uhreja olhan ihan kaikki, jos uhriksi alethaan, muttako ei aleta, hyä päivä tulossa.

Huomenta rakhaat, iloa ja valoa, elämä on kuin onki ihanaa ja keikka lyhyt ja npeasti ohi, senkaluviekhöön methän nautima tästä päivästä, vai mitä, pus pus

t. hilkkapien, 5.9.24 klo 6:50


#väskynpohjalta 64 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Pelasta ittesti

Sie yrität vakkuuttaa, tua esile, kuka oot, mitä aattelet, mitä ja miten elät ja teet ja toinen haluaa nähä sinut niinko näkkee ja kokkee ja on aina nähny ja ennenki kokenu.

Elämä on yhtä ristiriitojen rytteikköä ja risukasat on aina meän omien silmien eessä.

Ja tuo on yks iso risukasa-rytteikkö estämässä auringon valoa ja etheenpäin elämistä eikä siittä pääsekkö - löysäämällä irti, antaa toisele oikheus kokea ja nähä niinko son ennenki nähny sinut.

Työ sinun on tehtävä ittesti kans, son sinun läksy, että annat antheeks, hyväksyt toisen ihmisen ja hänen näkemykset; lakkaat kerjäämästä huomiota ja sinun näkemistä niinko sie itte haluaisit.

Lakkaa haaveksimasta ja oottamasta ja toivomasta, että sillä toisela tipahtas suomut silmiltä.

Sen pitäs olla se ja sama, mitä muut ihmiset meistä aattelee; mutta son pitkä matka, ennenkö met ooma net vaikkeimmat läksyt tehneet - hyväksynheet lähimmäisten väärät näkemykset meistä ja vaikka nois kuinka vääristynheen vääränlaiset ja hullut, heilon oikeus niihin.

Anna armon käyä oikeuesta ja pelasta ittesti, päästä ittesti irti muitten mielipitheistä ja näkemyksistä - ja kule ommaa tietä ja tehe itte omat tarinasti ja anna toisten tehä samoin.

Onnea matkhaan, matka on pitkä ja kuoppanen, mutta se tie kannattaa kulkea, sen päässä on ilo, onni ja vaphaus.

Rakhauella hilkkapien, Oulussa 29.8.24 klo 18:12


#väskynpohjalta 63 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Kaunista

Son niin kaunistako soot totta ja tosissas ja seisot sanojesti takana, son niin kaunista ja komeaa.

Mielipitheesti voit aina muuttaa, vaihtaa uuen hetken mukaseksi, vaikka heti, seki on kaunista, son elämän puolella eikä kethään vasthaan.

Vastakkainasettelut, arvostelut ja kritiikkien kannukset on vanhaa maailmaa, niitten aika meni jo, niitei ennää oo eikä net toimiskhaan ennää.

Oot vappaa ja maailmasti on sinun, voi hyvin ja anna pallaa, pus pus.

t. hilkkapien lapissa 26.6.24 klo 7:36


#väskynpohjalta 62 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Koukussa kiemurtaa

Son kans yks kierre,
syyllisyyen koukku,
että aina syyllistyy,
vässyy ja ärtyy,
taas syyllistyy
ja äreänä äyskii.

Reagoi kaikheen,
laukkoo ja hossuu
syömmensä puhki
ja pääänsä halki.

Ei voi eikä kykene
suojaahmaan itteä,
vetähmään rajoja,
pithään puolihaan.

Ei päästä irti,
kiemurtellee
niinko koukussa,
aina joku paikka
koukussa kiinni.

Eheä ja vappaa
pyhkäsee asioita
syrjhään, ohittaa
ja marsii tiehensä,
eikä ainakhaan ole
näkehvinhään!


#väskynpohjalta 61 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Lauhotu ja lakatta

Lauhotu, lauhotu, lauhotu,
keskity, keskity, keskity,
hiljennä sisänen puhheesti
ja hiljenny,
kunnioita ja kiitä,
luota ja lakatta.


#väskynpohjalta 60 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Kohtaa vain

Älä ala ratkasta
elämää, elä ja tehe,
äläkä varsinkhaan
toisten elämää,
jossei sulta
ole kysytty.


#väskynpohjalta 59 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Aijjettäkös

Mie just nyt voisin
pikkuikkut ikkeä
ja ilosta mie vain
ikkasisin, jos kerkiäisin.

Emmie huopaa
enkä mie souvva,
ko emmie jouvva,
ko elämä huumaa
ja kesäkatu kuumaa.

Tämän sulle jaan,
että kaiken
ilon irti saan
ja onnestain on
puolet sinun.

Kesän sävyt ja maut,
energia ja voima,
tanssia, nukkua ja syä
läpi päivien paistheen
ja vaikka tulis vesisae,
seki on niin hyä,
aijjettä.


#väskynpohjalta 58 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Elämä on totteutunu

Ja totteutuu
kaikilla
aurinkokuntien
aikalinjoilla,
ikkuisuuksien
uusiutuvissa
ulottuvuuksissa
ja loputtomissa
tähtien kuvioissa.


#väskynpohjalta 57 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Elämäni tapahtumat on

Niinko käsin kuottu
monenkirjava villapaita,
jokon muotoutunu yhä
uuesti uutheen.

Venyny ja paukkunu,
kutistunu ja huopunu,
tarpheen mukhaan.

Tuntemattoman
huomisen tapahtumat
muotoaa lissää,
ties vaikka
paita purettas
alkutekijöihin
tai eläsin ilman
koko paitaa,
vain meditoisin
tyytyväisenä
ja kiitollisena.


#väskynpohjalta 56 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Elän vieläki

Ja mullon vieläki
ympärillä ihmisiä,
jokka rakastaa
ja valasee minua
ja minun tietä
pitkin elämäni päiviä,
oi ihmeitten ihmeitä,
kiitos elämä.


#väskynpohjalta 55 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Läpit ja omenapuu

Läpit leikkii,
äänet kaikuu,
lämmittää syäntä
siunaten ja rakastaen
ja omenapuu kukkii.


#väskynpohjalta 54 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Voiko ihminen pyytää enämpää

Kaikki on hyvin
ja aina menny hyvin
ja mennee vastaki.

Pilvenhattara seilaa
taihfaan kannela,
hapsutukka höpisee
ja läpit näkkee
ensimmäisen voikukan.

Läppien leikissä
sonse elämän hyvvyys,
kauhneus ja tottuus,
elämisen voima
ja vilpitön mieli,
lohtu ja täyttymys.

Voiko pyytää enämpää,
no mie pyyän kasvua,
kasvua ihmisenä
ja taitoa kohata
tuntemattomia
huomisen
mahollisuuksia
ja taitoa nähä toinen
ihminen syämmellä,
ilman ehtoja.

Oih elämä on
pyörryttävän ihanaa.

t. hilkkapien 17.5.24 klo 12:00


#väskynpohjalta 53 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Tietäväisten kuiske

Meilon mettässä
nuotio piiri,
jossa tietäväisten
kuiske soi.

Ja se kuiske soi
liian kovvaa,
josse peittää
meän oman äänen.

Omassa äänessä kuuluu
se meän oma elämänlaulu,
joka hippoo taivasta
ja vie ettäisyyksien yli.


#väskynpohjalta 52 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Tietämiset erottaa

Jokhaisen elämä on
makea ja maukas,
sielukas ja kaunis.

Met tehemä aina
parhhaamme
ja aina oiken.

Tehemä väärin vain,
jos annama
tietämisten,
arvostelujen
ja kriitiikin
erottaa meät
ittestämme ja
toinen toisestamme.


#väskynpohjalta 51 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Antheeks

Ei isot kirjat käske
pyytää antheeks,
vaan antaa antheeks,
ihan kaiken.


#väskynpohjalta 50 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Julkiset sivut omala nimelä

Ja eilen yks sanoki, että mitä sitä tyijjää pelotelhan, meistä tiethään sanomattaki jo kaikki, ajatuksekki päästä.

"Elämää ei piä pelätä, ko yrittää ymmärtää" - Marie Cuire

Iloitten teistä, jokhainen politiikkokaveri, helpposon kotisohvalta arvostella, asioista tarkotan puhua asioina ja vaikken oo tietäväinen enkä ossaa.

Huomenta keskeneräset ihanuuet ja kaikile rauhaa, tasapainoa, iloa, energiaa, rohkeita kohtaamisia.

Ole valhmiina, asenne kohihleen, mahollisuus ei kolistele oven takana, vaan sittekko hetki on, se koputtaa jo olkapäähän.

Nautima elämästä kirhaasti ja energisesti, värähtelemä vahvasti sitä ommaa taajuutta.

Olhan uteliaita ja näkeviä, emmä lukittauvvu lantahlaan kurkhiin omasta sontaluukusta.

Olhan parhaimmillamme ja puhuma omala äänelä, vaikka maailma ei kuuntelis ja näyttäs nurjaa puolta.

Mulla kaatu tähän koko höpinälaari, kiitos maailma ja raxut, kyllä soli tässä ja ping.

Huomenta tuliki jo, mutta nyt kuppi kahvia, kaajankos mie sullekki, siis höpinän lisäksi kahviaki, saiskos olla.

- hilkkapien, 27.4.24


#väskynpohjalta 49 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Henkisyyksien kauppateillä

Meilon taivasossuuet
ja markkinavetoset
pitopöyät, rituaalit
ja vihkimishommat,
viihyttävät yhteisöt
ja draaman kaaret.

Henkisyyksien
elämysmatkaaja
kokkee ja kokkeilee
tuoksut ja tuntheet
gurut ja menetelmät,
anheet ja aivopesut.

Oikeassa olemisten
ristiaallokoissa
leimakirhffeet heiluu
ja suenkuopat uhkaa.

Uskonnot ja sivistykset,
kirjat ja kanavoinnit,
opit ja järjestelmät,
sanat ja käsitheet
on vain naarmu
ihmiskunnan ihossa.

Yks pyhä ja syvällinen
henkinen harjotus on
hypätä pyörän pääle,
ajjaa kotia ja rakastaa
ja saunaki on lämmin.

Rakastaen hilkkapien, 20.4.2024 klo 17:12


#väskynpohjalta 48 #taidelaronia
https://www.laronia.com/runo3.html

Rakhausvoimia

Meitä höntitethään
kaikin voimin
ja mediat lyö tahtia
ja meilä meinaa ihan
unehtua ihmiskunnan
hyä syän ja uuistuminen.

Ja non isoja
muutosvoimia,
ko met tavikset
löyämä oman voiman
ja sepä rakhausvoima
vahvistuu ja valtaa
allaa koko ajan,
hetki hetkeltä.

Piämä huiveista kiini,
pään kylmänä
ja syämmen lämpimänä,
siuhnausta ja ihanaa
päivää kaikile,
voikaa hyvin,
ootta rakhaita.

t. hilkkapösilöpien,
jota Hertta kannustaa:
höpsi ämmi, höpsi,
ei täälä hallitte mopsi,
ko yks puudeli vain.


#väskynpohjalta 47
https://www.laronia.com/runo3.html

Voimakas ja aito

Voit saaha kaiken,
sen mitä halvaat,
josson tarkotettu
sulle.

Kohan et roiku
ihmisissä,
et asioissa,
et tilantheissa
ekkä tuntheissa.

Onni, voima
tai turvallisuus
ei riipu ihmisistä
eikä tilantheista,
vaan sie luot itte
oman toellisuutesti.

Tule tietoseksi
omista kielteisistä
tuntheista ja
luovu niitä ruokkivista
toistoajatuksista;
ja a vot mikhän ei
häiritte sinua,
soot voimakas ja aito.

Olet vappaa
ja päästäny irti.


#väskynpohjalta 46
https://www.laronia.com/runo3.html

Synny uuesti

Anna hiljasuuen helliä,
älä painosta itteä,
älä hosu,
älä suorita.

Anna aikaa
hyvälle ololle,
lempeälle mielelle
ja rakhauelle.

Anna elämän tapahtua
ja synny uuesti.


#väskynpohjalta 45
https://www.laronia.com/runo3.html

Tarttevalle

Rakhaus on kaikki
mitä sie tarttet.


#väskynpohjalta 44
https://www.laronia.com/runo3.html

Tunnekomero tienposkessa

Tunnekomero on kaappi,
johon itte kukaki kerrää
elämänsä varrelta
omia tuntheita
ja kodinomasia tunnelmia.

Elämän alussa jokhainen
saa oman sielunsa mukasen
kaapin ja vähitellen
koko muistovalikoiman.

Muistoja käyhän läpi,
lajitelhaan, luokitelhaan,
ja esitelhään toisile
tai piilotelhaan
itteltäki sallaa
hyllyjen alle
ja nurkkien taka.

Seurustelhaan
omien tuntheitten kans,
enämpi tai vähempi
privaatisti.

Jokku kulkee elämänsä läpi
tunnekaappi harteihlaan
tai peräti muuttaa
kokohnaan komehroonsa,
pyörii ja hyörii
tunnemuistojen kans.

Joskus joku jättää
kaappinsa tienposkheen,
sannoo keveät heipat
ja lähtee omile teihleen
kohti uusia tuntemattomia
ulottuvuuksia vaphaana,
ko taihfaan lintu.


#väskynpohjalta 43
https://www.laronia.com/runo3.html

Joukahaiset on tulheet

Peloton elämä
ja peloton kuolema,
omala vasthuula,
viimisheen vihellyksheen asti.

Eikä suru voita lain,
ko piippaa tunneluotain:
kato ikkunasta ulos:
joukahaiset on tulheet.


#väskynpohjalta 42
https://www.laronia.com/runo3.html

Itte lorun teossa

Oih, tästä mie tykkään,
ko loruja lykkään
enkä leiki mykkää.


#väskynpohjalta 41
https://www.laronia.com/runo3.html

Hautaamassa

Olin kuollu,
mutta touhusin
elävien kans.

Olin hyväksyny
ittesthään selvänä
ajatuksen tuhkaamisesta,
mutta nyt hoksanu,
ettei se ollenkhaan käy.

Minuna ollu
ja minuna eläny
ruumis saa
jatkaa matkaa
semmosenhaan,
hajota rauhassa,
hiljakseen,
omhaan tahthiin.

Ihmettelin,
etten itte ollu
etukätheen hommanu
hautapaikkaa sillain,
että minun ruumis
pääsee hellästi
kankhaasseen
käärittynä
maan peithoon,
maan alle
muuttuhmaan maaksi.

Tähän kohthaan
heräsin, huomenta.


#väskynpohjalta 40
https://www.laronia.com/runo3.html

Kirjottamisen taivas

Sitä voi kirjottaa mitä ja minne vain. Voi kirjottaa missä vain, arkisen helposti ja erinomaisen vaphaasti ja tyhmästi.

Kirjottaminen on energiaa, energian tuottamista, energian tekemistä.

Kirjottaminen on keskittymistä, vaikka parin sanan verran, yhteistyötä ittensä, maailman ja kaikheueksien kans.

Kirjottaminen on täysin villiä ja turhaa työtä, mutta selvää tullee, aina jotaki selviää, jotenki.

Kirjottamisen taivas on meän, jeh.

#väskynpohjalta 39
https://www.laronia.com/runo3.html

Minun koti on pyhä

Ja mie ja naapurit
olhan pyhiä.
Koko iso kerrostalo
on pyhiä kotia täynä.

Minun ruumis on pyhä,
minun temppeli ja kirkko
ja Jumalan valtakunta.
Kaikkien ruuhmiit on pyhiä.

Sitä voi aatella mitä vain.
Kirjottaa kans mitä vain.
Elämä on niin iso mysteeri.
Elämä on onnen aikaa.

Ei meän ongelmat mithän
kuokkaviehraita ole,
non pyhiä käypäläisiä,
joita kylilä kulkee.

Ilmavirta viskuttellee
hellästi korfaan ja
ohimennen virhauttaa
mielen puhthaaksi.

Oma ruumis ja elämä
on universumin
pyhiä lahjoja,
ihan semmosinako non,
ja meän kuuluu
iloita niitten kans.

Ilonen pyhhyys on
yhä uuesti ehheyttävä
luonnonvoima,
määrittelemätön,
aina uus ja tuore.


#väskynpohjalta 38
https://www.laronia.com/runo3.html

Seinässä on aina reikä

Aina on joku konsti
jatkaa etheenpäin,
ottaa uus askel.

Entä tämä, että
älä istu ja oota,
hommaa se kuponki,
niin Jumala
antaa lottovoiton.

Seuraama johatusta,
seinässä on aina reikä.

- hilkkapien 13.3.24 klo 19:55

#väskynpohjalta 37
https://www.laronia.com/runo3.html

Foobikko

Mullon hallintofobia
ja muitaki fobioita
ja vähäuskosuutta,
kuten tiättä.

Virkamiehet eijjoo
mulle taihfaan mannaa,
no ei politiikotkaan
eikä lääkärit
senkhän vertaa.

En usko ismeihin,
en luota ideologioihin,
en ees lokalisaatioon
ja voi voi saatikka
vappaaehtois-
hyväntekeväisyys-
järjestöihin.

No huh huh
ja just siksi ylläpiän
vieläki näitä sivuja
ja paasaan millon mitäki,
ja kuutioin elämää.

Ja kaikesta huolimatta
mullon satumainen tuuri,
oon tässä ja saan olla
pösilö ja elossa.

Oih taihfaitten maalarit,
kiitän teitä ja kaikkia,
ja nyt pesukone pääle
ja Herttulin kans
kävehleen.


- hilkkapien 12.3.24 klo 12:32

#väskynpohjalta 36
https://www.laronia.com/runo3.html

Heräny

Tuo epämääränen,
epätäyellinen tyyppi,
ei kummonen eläjä,
ei suosittu
eikä oikeassa.

Ei mishään paikassa,
ei mishään ajassa
ja aina kaikkialla,
kaikkien kans
ja kaikissa.

Näkkee laihlaan,
puhhuu omihaan,
aattelee ratohjaan,
kulkee latuhjaan
ja poikkeaa tieltä.

Ottaa vasthaan,
mitä elämä suo
ja on valmis
luophuun kaikesta,
saman tien.


#väskynpohjalta 35
https://www.laronia.com/runo3.html

Silirimpsis ja sileä tie

Maat ja taihfaat myllää
laajemmin ja syvemmin,
ko ossaama kuvitellakhaan,
kaikki uuistuu.

Maailma on remontissa,
vanhaa kaotethaan
ja uutta luuhaan
ja meile käy hyvin.

Meisson ikiaikanen voima,
jostei pelimiehet tiä
eikä valtamediat kerro,
meisson peri-voima.

Sei toivo eikä vaaji,
ei yhthään mithään,
son rakhaus,
pelkästhään rakhaus.

t. hilkkapien 9.3.24 klo 10:37

#väskynpohjalta 34
https://www.laronia.com/runo3.html

Hyyää yötä

No nyt vanhat ja nuoret
ja tuohreet typyt
ja kaikki henkilöt,
elukat, maa, taivas,
kivet, kannot
ja juomaveet,
ilta on vielä nuori,
ehtii tiskit tiskata
ja parit runot lausua
ennen tuutulaulua,
ootta rakhaita,
siuhnausta,
hyvääyötä maailma,
nähdään
henkimaailmoissa,
ämmilä kiittää
ja kuittaa, pus pus.

#väskynpohjalta 33
https://www.laronia.com/runo3.html

Vuohen elämää

Kukkulan päälä
vuohi nyhtää ruohoa,
nostaa pään,
kattoo sukuaan,
kattoo kotirinnettä,
siinä on se, mitä se tietää,
siinä on se, mitä sillä on,
se ynähtää,
nyhtää ruohotupsun,
nousee päivä,
laskee päivä.

t. hilkka 7.3.24 klo 8:10

#väskynpohjalta 32
https://www.laronia.com/runo3.html

Ilosta huomenta

Älä lähe laukale,
älä lepyttele itteä
äläkä maailmaa,
älä jolkkaroi elämässä,
älä ettäänny maailmasta
hienoilla kutsumuksilla,
älä yhthään milhän aikheela,
ei ylä ala sivu eikä taka
ajeeraksia eikä ajatuksia,
ei vasemman eikä keskustan,
ei väärän eikä oikean
ei puun takkaa eikä minkhän
hyvän tekemisen nimissä,
kato vain etheenpäin,
pysy omala tielästi,
mene ohi, yli, ali ja läpi,
keskity ja tehe,
nauti ja iloitte,
huomenta rakas,
olet vappaa!

t. hilkkapien 6.3.2024

#väskynpohjalta 31
https://www.laronia.com/runo3.html

Ole se tie

Näe maailma
kauhniina,
muistot ihanina,
ja tehe itte ittestä
tie tuntemattomhiin
mahollisuukshiin.

t. hilkkapien 6.3.24

#väskynpohjalta 30
https://www.laronia.com/runo3.html

Vastaus löytyy

Politiikkojen valehtelusta,
ja medioitten agitoinnista,
tekemättömistä töistä,
kansan pelottelusta,
hiljaa oottamisesta,
kuusta ja auringosta
vai kahesta auringosta?

Vai siittäkö, ko heti
ovesta vasemmalla
istuu isä ja kaiken
maailman kamuset
ja peukuttaa
ja mie otan takin
ja jatkan matkaa,
menen, tehen ja olen
ja maailma nauraa
ja näyttää kauhniilta.

t. hilkkapien 6.3.24

#väskynpohjalta 29
https://www.laronia.com/runo3.html

Hyyää yötä ja huomenta

Kiitos ja kuittaus
ja päivät kuluvat,
teretulemas
uus päivä
ja uus yö
ja tiskikone;
pai pai peipit,
nähhäänkös
maailman turuila
ja henkimaailmoissa?

#väskynpohjalta 28
https://www.laronia.com/runo3.html

Tyhmentymisporttaali

Paa kaikki asiat
paremmuusjärjestykseen
ja sillai luo hierarkia,
arvojärjestys, jolla otat
ja hylkäät asioita,
jolla kappeutat ajattelua,
pysyt itteltäki piilossa
tunnelukkojen takana.

Paremmuusjärjestyksen
kautta eläessä jää
paljon asioita sivhuun
ja laaja-alanen ymmärrys
kehittymättä ja syntymättä.

#väskynpohjalta 27
https://www.laronia.com/runo3.html

Met ajoima Valtakatua

Ajoin ruuhkassa
Valtakatua pitkin
kohti rautasiltaa,
yhessä muitten kans.

Aika heviä,
ko aattellee,
kaikila kohtalonsa
kannettavana.

Sielä vain ajelima,
tosi ihanaa,
rakastettavvaa,
läsnä autonsa kans.

Valhmiina ajhaan
keskittynheenä
ja tasavertasena,
ihmeellistä.

t. hilkkapien 1.3.24

#väskynpohjalta 26
https://www.laronia.com/runo3.html

Ylevero pakko maksaa ja somet kerjää rahhaa

Jäin nauhraanko yks Taija lopetti puhelunsa:

"Pakko oli soittaakko ei jaksa someja eikä juutuupeja, ko non niin köyhiä, kaikki on yhtä rahan kerjäämistä.

Ilmanen fb-versio ei ilmota kommentteja, näyttää parin kolmen kaverin kuukauen vanhoja postauksia, jos ees niitä, ko on niin paljon mainoksia.

Tai alottaa jonku jutun, jonka lopun saat nähä vain maksamalla.

X:ssäki luokitelhaan, rajotelhaan ja piilotelhaan ihan niinko kaikisssa muissaki.

Juutuupissa pakko kattoa mainoksia ja koko ajan houkutelhaan maksaan, ettei mainoksia tai sitte vasta näyttävät koko videon.

Entäs vaikka telegrammin ryhmät, höö, niissä saman henkiset niin yhtä poikaa, että hävettää kuunnellakki, ylimielisesti pilkathaan ulkopuolisia. Olhan niin parempiako muut.

Ja kaikkiaan, kaikki on jo sanottu monheen kerthan, samat haastateltavat ja samat sensuurit, joitten taka on jo nähty, turhaa yksityiskohtien toistoa.

Somet ei oijoo ennää kummempiako ylet ja hesarit, omat agendat kaikila.

Mutta yksinkertastaminen eijjoo paha, elämää on muualaki, ko medioissa, eikö vain, soitelhaan!"

Hauskaa päivää teilekki! t. hilkkapien 1.3.2024

#väskynpohjalta 25
https://www.laronia.com/runo3.html

Kenes kans sie kahvisti juot

Ja kenen kans et milhän ekkä mishään taphauksessa juo.

Mullon mielessä ihmiset, joitten kans mullon yhteistyö vähentyny tai loppunu, ainaki tältä hetkeltä ja tykkään, ettemmä oiken tulheet toihmeen keskenämme, puolin tai toisin.

Omalta kohaltani hahmotan selvästi, että näen heissä jokhaisessa samoja ominaislaatujako näen ittessäki.

Naurattaako huomaan iloittevani kaikista piirtheistä, jokka löyän heistä ja ittestä, vaikkei net niin hauskoja tai ylpeyen aihheita ookhaan.

Ehkä non piirheitä, jokka ehkä löysin just heän kautta, ehkä vain heän ansiosta ja mie piän, että kaikkia piirheitä met tarttema, niitten käyttö vain on taitolaji.

Mie koen ihanaa hillitöntä tasa-arvoa ihmisten kans ja tykkään kaikista, mutta kaikkien kans minusta ei oo tekheen kahvikuppia lähempää tai enempää yhteistyötä eli kahvit voin jua kenen kans vain.

Lopuksi kiitos ja voih, kuinka kiitollinen oonkhaan kaikista kohtaamisista, oon tarvinu kaikkia ja kaikkea oon tarvinu ja kaikissa on ollu hohtoa ja kultareunus jossaki mielessä tai kohassa.

Ja se, mikä on ollu vaikeaa, son antanu vahvuutta tai vaikka avanu minun pikkusia pösilön silmiä.

Kukkikhoon kaikki kukat, tämoli tämmönen halki poikki pinhoon -kuutiointi, että pois tieltä lumikolat ja pakkasherrat enkä oo itte yhthään parempi ihminen, en sitä oo sanomassa, ei toinen parempi toista.

Kaikki mennee oiken ja kaikki hyvin ihan jumalallisessa tapahtumien kulun järjestyksessä, pus pus ystävät tai vaikkettä oiskhaan!

#väskynpohjalta 24
https://www.laronia.com/runo3.html

Mistä näitä sanoja tullee

Jumalan tyköäkö,
ko se iso kirja sannoo,
sana oli Jumalan tykönä?

Eikö, että alussa oli sana,
Jumala loi sanan
ja sana oli Jumala?

Sana on niin iso asia
ja minun pitäs vaijjeta.

Paitsi, jos mie luon
Jumalan luomilla sanoilla
sitä hyyää, kaunista
ja oikeuenmukasta maailmaa?

Vai luonkos mie yhessä
Jumalan kans Jumalaa!!?

Entä loiko Jumala rumat,
väärät ja kielletyt sanat?

Muttei suuret sanat
suuta halkase,
ruukas äiti kuitata
läppien hankalat porinat,
joten päätän kyselyni tähän.

#väskynpohjalta 23
https://www.laronia.com/runo3.html

Ei rakhautta kummempaa

Kuinkhan tärkeää
son keskittyä
omhiin ja maailman
kärsimyksiin ja viljellä
"ei kurjuutta kummempaa"
asennetta ja puhetta?

Mithän tapahtus, jos
viljelis kaikenkattavasti
hauskoja ja rakastavia sanoja?

#väskynpohjalta 22
https://www.laronia.com/runo3.html

Rohkeutta se vaatii

Luopua tutusta kuormasta,
itheen kompuroimisesta,
muitten kyttäämisestä
ja maailman parantamisesta.

Hyväksyä kaiken,
ellää vaphaasti,
puhua avvoimesti,
nostaa lippu korkeale
ja huutaa täysilä,
mie elän - ja kas kas,
elämä vastaa,
hengitä ja lennä,
aukase silmät ja elä,
kohtaa pettymykset,
lennä ja hengitä,
keskity ja ole selkeä,
pysy totteuuessa
ja elä toellisuuessa,
hengitä ja rakasta.

#väskynpohjalta 21
https://www.laronia.com/runo3.html

Valitusluukule tuli lappu

Uhri syyttää itteä ja toisia
ja maailmanjärjestyksiä
omasta pahasta mielestä
ja huonosta elämästä.

Syyttelijä on itte omien
syytöstensä ensimmäinen uhri,
oman uhriutumis-venheensä
kaleeriorja ja panttivanki.

Syyttäminen on uhriutumista
ja valittaminen uhrin vikinää.

Uhriutumisen seuraus on kärsimys,
surku-kukkanen, jonka uhri itte
ittellensä luo ja suo.

Vain uhri voi itte itteänsä auttaa,
luopua uhriutumisleikeistä
ja uhritarinoista ja rooleista.

Uhriutuminen eijjoo armolahja
eikä mikhän estä meitä
lopettamasta uhriutumista.

Uhriutumis-esitysten luukulta
löytyy kääntölappu:
Näytelmä on päättyny,
tämon leikin loppu,
syyttelydraamoissa
pyöriskelystä on luovuttu,
uhrin hahmo vappautettu,
uhriviitat lumputettu
eikä osallistumismaksuja
palhauteta, kaikki ooma
osallissia draamankaahreen
ja kaikki maksaa täyen hinnan.

Kiitos esityksistä,
non ollu tarpheen,
matka jatkuu.

#väskynpohjalta 20
https://www.laronia.com/runo3.html

Hyä elämä

Josson paha mieli
ja huono elämä,
mikä estää
kuvittelemasta
ittele parempi elämä
ja elämästä siinä.

#väskynpohjalta 19
https://www.laronia.com/runo3.html

Ei hyyää eikä huonoa

Voima aina
havannoijja asioita
arvostelematta niitä
hyviksi tai huonoiksi
ja jos valita pittää,
kuuntelema itteä;
meisson aisti,
joka tietää,
mikon totta ja oiken.

Väskyn pohjalta 18
https://www.laronia.com/runo3.html

Älä mee vanhhaan

Joka hetki
maailma uuistuu,
älä hilkkapieni vänkää
eilisin sanoin ja kuvin.

Väskyn pohjalta 17
https://www.laronia.com/runo3.html

Onneen eijjoo auvvaimia

Eikä tosi häthään
oikeaa puhelinnumeroa,
on vain omat tuntheet,
tosi maailma
ja omat valinnat.

Kasva, myönny ja muutu,
muuttuhneena meet läpi;
haa, nethän sannoo,
että kamelit kulkee
neulansilmistä
ja onni on vain yks tapa
edetä kuoppasilla elämänteilä.

- hilkkapien 15.2.2024

Väskyn pohjalta 16
https://www.laronia.com/runo3.html

Elähmään eijjole ratkasua

Hengitä ja hyväksy
ja ole vain se ja sitä,
mitä sie itte halvaat olla
- ja nauti ja touhua omiasti.

t. hilkkapien 15.2.2024

Väskyn pohjalta 15
https://www.laronia.com/runo3.html

Ilo olla ystäväsi

On ilo olla ystävästi
Vanha ja kulunu
Niinko nämät rakhaat maatuskat
Ja sie niinko kirjat ja musiikki
Laulu ja leikki

Olkhon ystävyytemme
Niinko lintu pikkuriikki
Villi ja vappaa
Hyppelee ja nappaa
Hyälä mielelä
Kauhniila ajatuksilla
Tuntheilla kaikila

Kylän raitilla ja mielen maltilla
Hyviä tekkee ja totta puhhuu
Hah ja hah ja huhhuu
Tämä elämältä maistuu

t hilkkapien ja herttuli

Väskyn pohjalta 14
https://www.laronia.com/runo3.html

Ennoo enkä haluakkaan olla mikhän

Koko ajan erilainen kiellethään, kaikki epäselvä siivothaan piihloon tai väitethään tutkituksi tai turvallisuuen nimissä määritelhään joksiki, pesthään pois tai ainaki yritethään pestä pois.

Piethän toisia tyhminä, että tyhmemmät ja vääräoppiset ei erehtys niin neuvothaan ja paasathaan, miten asiat oikeasti on.

Ooksie heränny, ookko uskossa, ookko Jeesuksen seuraaja, skeptikko tai epäilijä, kysseenalaistaja, oot luvattoman kamala ja uhka yhteiskunnalle.

Villit ja vaphaat viis veisaa järjestelmistä, ismeistä, opeista ja ellää ja nauttii vain?

Totena väitethään, että ennenko kuolet, sitte ainaki alat uskoa jumahliin.

Niin ja seko heilä joilaki on se ainoa oikea uskonto, ihmettelen semmosta. En halua, että minua sanothan kristityksi tai miksikhään.

Oon vain mie, elämän läppi, yks pieni jumalan valtakunta, josson kaikkea, mitä elämä tarttee, joka leikkii ja ellää ommaa jumalan valtakuntaa.

Siis elämä on joku niinko jumala, jos sillain näkkee, mie näen niin.

En välitä kieltää, en väitellä enkä taistella, oon huono keskustelheen oikeaoppisten kans, mutta jotaki tämmöstä sanosin sanojille, jos ossaisin paremmin sanoa, hahahhahaa minua.

t. hilkkapien ja ihanaa päivää kaikile, pus pus pai pai!

Väskyn pohjalta 13
https://www.laronia.com/runo3.html

Ystävyyessä

Ystävyyessä saa
sanoa äähneen
keskeneräsiä ja lapsellisia
sanoja ja ajatuksia.

Väskyn pohjalta 12
https://www.laronia.com/runo3.html

Minun ystävyyteni

Jokhaisella on oma ystävyytensä, minun ystävyys eijjole kauppatavaraa eikä mikhän kakku eikä sitä jaeta eikä sitä niitetä eikä ees kerätä kasoihin.

Minun ystävyys on täysin ykspuolista eikä mithän vuorovaikutusleikkiä, ettäkö sie sanot näin, mie sanon nuin, eihei, minun ystävyytteessä voi tänä vuona sanoa hei ja ens vuona toinen vastata, jos niin tapahtuu ja jossei ikinä vastaa, ei haittaa.

MInun ystävyyessä ei loukkaannuta eikä olle vihassa eikä mene välit poikki.

Minun ystävyyeessä olhan ja elettään ihan vaphaasti ja voi olla onnessansa tai murhheen murtama, ihan miten vain, kaikki soppii, ystävyys silti kukkoistaa ja hyvin voi, ei koskhaan pahoin voi.

MInun ystävyyeessä ei pelata siis ihmissuhepeliä, ei tartte kysellä, ookkos minun ystävä vai eikkös sole minun ystävä, olhan vaan aina vaan ystäviä, sillainko olhaan ja semmosinako olhaan.

Minun ystävyyteni on ykspuolista ja ykssuuntasta ja kahenkeskistäki son. Ei siinä lasketa eikä oteta lukhuun, onkos muita ystäviä, montako ystävää, samase sille, vaikkois tai eijjois.

Ja nyt se jutun juurisyy on ja tullee tässä: mie olen ihan itte itteni paras ystävä, jee ja elämä on pelikenttänä tällä ystävyyssuhteella, elämä ja koko maapallo.

Jee ystäväni hmta dida hmta, sinun kanssas käsityksin hmta dida hmta, anna pallaa ja mee ja tee, niinkos itte haluat, niin mieki tehen ja olen sinun ystävästi, sie saat olla mitä haluat.

En halua yhtään ystävyysvallaa enkä yhtään ystävyysorjaa, jonka pitäs jotenki jotaki, ehei, mie luon itte elämääni enkä toelakkaan kanna enkä ylläpiä ystävyyssuhteita mielessäni enkä syämmessäni, kaikki oletta minun ystäviä, kiitos siittä rakhaat ystävät!

Isolla ystävyyellä rakastava hilkkapien!

Väskyn pohjalta 11
https://www.laronia.com/runo3.html

Huomenta

Ihanan sujuvaa,
hyvin kulkevaa,
urhean taitavaa,
pystössä pysyvien
rakhaitten kavereitten
torstaita.

Koska luistelhaan,
ihan muuten vaan,
no tietenki talvella.

Ilosin pakkasterfeisin
ja siuhnauksin Hilkkapien

Väskyn pohjalta 10
https://www.laronia.com/runo3.html

Ihmisyytheen kuuluu monenlaista

Koko aamun suunnistin sönköttään yhtä juttua, huitasen nyt tähän vähän enkä halua ärsyttää, vaikka minua itteä vähän ärsyttää.

En tykkää, että yksinhuoltajuutta piethään helposti niinko vammana tai ihmislaatuna. Yksinhuoltajien tallousongelmat ei ole sen kummempiako muittenkhaan tallousongelmat.

Sitte vanhojen äitien kans yhteistyökö läpit käyttää niitä hyväksi. Voi voi, kyllä äitien pitäs aukasta suu, jossei jaksa.

Ylleistäminen on syntiä ja nuita kahta juttua oon nyt saanu kuullakseni ja niissois syytä vähän miettiä leimaamisen ja just ylleistämisen kannalta.

No nyt häätyy mennä tekheen tonnikalarisottoako on tiistai, heips ja hallaus eikä toinen ihminen parempiko toinen, sori jossei tästä saa selvää.

t. Tämä yks, jolla vahva ja pitkä ja onnellinen ja hyvä kokemus yksinhuoltajuuesta ja vanhana äitinä elämisestä, hahahhaa en tiä, miten tuon ois muotoillu.

Väskyn pohjalta 9
https://www.laronia.com/runo3.html

Ole oman elämäsi herra

Elämä testaa ja kouluttaa
ihan suorin sanoin ja teoin,
aukase silmät ja kato,
näe, koe ja tutki.

Vahvista ja kohota
itteä ja ommaa oloa,
satsaa omhaan olhoon,
olon puottaminen on helppoa,
kohottaminen vaatii vaivaa.

Älä kärsi,
kruunua ei ole eikä tule,
löyvvä kipeä kohtasti,
lohuta pikkuhetki
ja unoha siihen.

Matka on pitkä,
keskitä omat voimat,
hengitä,
tunnista ja hyväksy,
jatka matkaa,
ole oman elämäsi herra.

Oulussa 7.2.24 klo 18:45

Väskyn pohjalta 8
https://www.laronia.com/runo3.html

Merkityksellinen

Met annama itte merkityksen
kaikelle, halusimapa tai emmä.

Se, mille memmä anna merkitystä,
sitä meilei oo eikä meihin tuu
eikä sitä oo meän maailmassa.

Elän kivasti ja aattelen
mulle merkityksellisiä ajatuksia.

Ei, ei, eikö häätyy vielä mennä
kaiken vanhan tuole puolen,
muuten tehen ja luon sitä
yhtä ja sammaa vanhaa.

Muuttaa tuntemattohmaan
mahollisuuksien maailhmaan
ja sielon se, mitä haluan.

Se, mihin uskon,
mikon minusta oiken,
hyyää ja kaunista.

Oulussa 26.1.24 klo 16:22

Väskyn pohjalta 7
https://www.laronia.com/runo3.html

Ihmisyys meissä

Ihmisyys pääsee
toela voihmaansa,
ko tajuama
lakata olemasta
jotaki.

Oulussa 25.1.24 klo 18:27

Väskyn pohjalta 6
https://www.laronia.com/runo3.html

Koijju kuurassa

Oksilla valon luphaus
ja mulla uskon humhaus,
kaikki on hyvin,
kaikki on oiken hyvin.

Oulussa 25.1.24 klo 16:43

Väskyn pohjalta 5
https://www.laronia.com/runo3.html

Iltapäivän ihme

Tyytymättömyyet meni
Näytönpaikat saman tien
Ärsykheet samat sanat
Suoritusvaatimukset hei hei

Tässä ja nyt
Just nyt
Valo taittu
Lempeän lämpimäksi

Oulussa 25.1.24 klo 16:22

Väskyn pohjalta 4
https://www.laronia.com/runo3.html

Vahvistu ain

Sie vahvene vain,
ei turhaa se lain,
mie tietää sain,
takkaa pitkäin matkain
junat puksuttain
nujertunheita kuljettain
kanssa vahvain
ja toihveikkain
kokoaa rohkeutta kassoittain
ja jatkaa matkaa laulain
ja iloa syähmiin kasvattain.

Oulussa 24.1.24

Väskyn pohjalta 3
https://www.laronia.com/runo3.html

Itte tehyt kartat ja merkitykset

Meile on tuttua
suon silmäkheet
ja vaarojen kaaret,
keijjuna kiiämä
ja peikkona uima
suuret veet.

Meile soppii kyynelheet,
rakhaus ja vaphaus,
pitkät selitykset
ja äksyt kitteytykset.

Itte met tehemä kartat
ja siinä laajat aavat
uuen merkityksen saavat.

Oulussa 24.1.24

Väskyn pohjalta 2
https://www.laronia.com/runo3.html

Raksu-muru-peipi-söpikset

Hei kaikile rakhaile tällä ja tuola puolen ajan, menninkäiset, keijjut ja taivas ja maa ja kuu, mie alan nyt kirjottaan tänne sitä, mitä millonki ossuu kätheen käsilaukun pohjalta.

Nojjaan teihin kaikhiin tai lennän rähmälleniko kukhan ei alakhaan minun muusaksi eikä tuekhaan minua ja siinäki tapahtumien kulussa on taas jotaki oikeaa ja uutta ihmeteltävvää.

Kirjotan seku-vain-päiväkirjaa, ilman yläajatusten rajotuksia, siis mitä sattuu ja että jää niinko käsikirjotuksiksi mulle ittelekki, että mitä mie oiken meinaan ja mitä haluan tehä, jee, ihanaa, elämä on ihanaa!

Numeroin juoksevasti
tarinaa, runoa,
kirjettä ja kitteytystä,
päiväkirjan sivua...

- Oulu 23.1.24 klo 11:30 Hilkka Laronia

Väskyn pohjalta 1
https://www.laronia.com/runo3.html

VÄSKYN POHJALTAA alkaa 23.1.24 tästä ylöspäin

______________________
*******************************



Käsivarren lapissa Enontekiöllä vaaranlaijjoilla ja lapinmökissä kirjotettuja lurituksia:

Kesä 2021

25.7.21

Kuvvaan kaikki kukat ja runssauet,
mitä täällä näen
eli luon väärää kuvvaa,
oikeasti täälon karua
ja kaikki kasvaa hithaasti,
vaikka kaikki kukkiiki nopeasti,
niin ja vaaroista ei saa näkymäkuviako,
tunturikoijjut kasvaa ylös asti
niinko aikoihnaan
niitten Jukolan veljesten tukkapehkot.



24.7.21

Mutta saunan ja paan pesän sytytys,
son mystillistä ihan,
monta kertaa poikki pihan,
ko ei se meinaa syttyä,
päivän jännittävin kohta,
nyt, nyt vai nytse sytty.



24.7.21

Suuhun tuli joitaki makeaa,
kohta älysin,
hikihänse valluu suuhun asti,
mutta feispuukkasin silti kuvan,
siis haa,
tämon sitä,
sitä, missei mithän järkeä
ja sielu ja ruumis iloittee ja kiittää.



23.7.21

Täälähän ei tapahu mithään
ja tapahtuu kuitenki,
tuijjotan ja vahtaan seku vain
puita ja mitä vain,
ilman tavotteitta,
ilman muotovaatimuksia,
kaikki on,
kaikki on hyvin ja oiken.



22.7.21

Kiitos päivästä,
pörriäiset surraa,
viileää näin illasta,
melkonen tuuli,
son luoteispohjasesta.

Ja kuinka joka päivä arvokas päivä.



21.7.21

No kukasse sieltä vaaran takkaa kiikkuu,
keijjut liikkuu,
menninkäiset nukkuu,
mökkitonttu nurkassa tuhisee,
liiteritonttu halkojen päällä pöhisee,
saunatonttu vesipaan kannen päällä
lämmitystä oottelee,
mökin kaminassa iloset tulet
hyvässä henggessä humisee.
No aamuaurinko se sieltä kiikkuu
ja maapallon, siivu kerralhaan herättellee,
kaikki hyvin,
hyä päivä tulossa.



20.7.21

Onnea toivon, onnea oivaa,
elämänrataa tasaista, loivaa.
Onnea toivon, onnea syvää,
elämälles pysyväistä hyvää.

- muistikirjaloru



17.7.21

Ihanaa päivää kaikile
tänne saman taihvaan alle
ja sinne jäi taas rakas ihana lapinmökki
ja muuten, sivumennen sanoen,
ohimennen, yhtäkkiä,
elämä kertoki jo,
kohta taas nähhään ja syänmerkki.



16.7.21

Täälon näitä vanhan ajan astioita.

Matin kans aina puhuttaan,
että tämä kaikki jääko meistä aika jättää
ja joka kertako lähemä,
lähettään sillä mielin,
että ei ennää tulla.

Sillonko isä sairastu,
tänne ei tultu
ja sillonki oli jo tapana sanoa lähtiessä,
että kaikki sillain,
ettei ehkä tulla ennää.



16.7.21

Hei ihanuuet,
mikä meininki teilä sielä,
siis täälä kaikki kohihlaan,
+14 ja tuulee lännestä 9 m/s,
nyt kuppi kahvia,
sitte taas tervehtiin menninkäisiä
keijjuja ja mätiköitten henkiä,
niiltä saahmaan evhäitä talveksi matkhaan
sinne alas Oulun rakhaasseen kottiin.

ja ihmiset sielä, non niinko
enkeleitä minun ympärillä.
Tai voinhan mie vielä pari kertaa
tullakki tänne
ennenko talvi sauttaa lapinmökin
ja mökkitien ennen muuta
eikä meilä lasketa,
mutta silti
tämä taitaa olla 3. kerta
n.5 päivän reissuja,
no eiköhän sole taas reppu täynä rusinoita,
ko hallat ja ruskat tullee.



15.7.21

Näessie,
aurinkokosse sieltä
sätheittään meile suo.



15.7.21

Turvallista kotimatkaa
toivottelima toisile,
siis mulla liiterin ovesta
tuulenpuuska hyphäytti saranan paikalttaan,
mutta onneksi, jeee, Matti oli tulossa
Kilpisjärveltä kalasta
ja nyt ovi korjattu
ja siis kaatamalla sato.

Ollu kalaonneaki.



14.7.21

Ja miehän luin äitin päiväkirjat
ko äiti kuoli yhtäkkiä
kesken kaiken
ja isä pyysi lukkeen
ko kukhaan muu ei niitä kyeny
tai suostunu lukkeen.

No ja nuori hyvin elävästi kirjottava äiti
kuvvaa rehellisesti ja tarkasta
sitäki kohtaako alko oottaan minua.
Ei äitin miehleen tainu tullakko oli niin nuoriki,
että mie lukisin niitä,
mitä se rakhaalle päiväkirjalleen kirjotti,
mutta kiitos rakas äiti, se oli lahja mullekki...



14.7.21

Kiitos elämälle,
että net yhet oistu tänne,
teki tämän mökin
ja Helmimummo piti pintansa
- ja mie vaan muina naisina
aina kevväisin tuun tänne
ja jännittävintä on,
onko lattia puonu
- tai velipoika, jos tullee ensin,
heti laittaa viestin
- taas yks ihana kesä mökin kans.

Ehkä tämä kestää niin kauanko met täälä käymä,
mutta varsinkiko met niin iloittema tästä mökistä,
tämon niin ihana just näin,
niin siksiköhän hengget huolehtii tästä.



14.7.21

Eihän tämmönen tartte muille ollakkaan hauskaa.

Tulin sisäle,
itikoita suu ja silmät täynä,
huppu tiukasti päässä
ja hiki noroina valluu,
voiskos olla ihanampaa, ei vois.

Herttaki pärjäilee,
mutta on se heikompi lenkki
- ja syynä itikat.

Siis aattelin sanoa,
nyt pääsenki asiaan,
siis puhuin äsken mätiköille ja tunturikoijjuille,
että kuinka kaikki niin hyvin,
jalat kantaa ja pää pellaa.,

Ja että kaiken tarvinu oon entisen,
joten kyllä muistakkaan,
paitsi sillonko katon nuita valokuvia.
Siis kiitos elämäni.

Aatelevin ja rakastavin lappiterffeisin hilkkapien



14.7.21

Suon laita ja lapin taika
ja kaikila keijjuilla uus suovillapaita
ja suet laukkoo suota myöten,
karhut kangasta pitkin,
kukat kukkii kuka mitenki,
aurinko yötä myöten paistaa,
tätä kaikkea ei voi laistaa,
kiittää vain ja ihmetellä
ja kaikki hyvin
ämmillä ja Hertalla pienoisella.



12.7.21

Hyyää yötä
kaikki maailma
tällä ja tuolla puolen ajan.



12.7.21

Kukat ja keijut ja menninkäiset
tanssaa yöttömässä yössä
ja viisveisaa unilukkarien työstä
ja yrityksestä tehä normi-moodia
ko täälon vain lapin ommaa koodia,
nukuthaan talvela!

Ja katahin ulos
ja katahuksen tulos,
liiterin ovi on auki,
no häätyy mennä panheen kiini.

Ettei vaikka joku poroparka
eksy sinne ja ihmettele,
mikä kauhea sarka,
halkoja vain,
ei herkkuja lain.



12.7.21

Nyt pikkuset unilukkarit
maailmoja pitkin kulkee
ja siinä kulkiessaan
jakkaa kauhniit yöunet kaikile,
hyyää yötä!



12.7.21

Nyt rakhaat koivet,
nyt met levähämä,
moon muuten aikasta ylpeä teistä,
siis pitihän meän jo taapertaa hikipäässä,
vaikka oli ajettu satoja kilometrejä,
tämon sitä lapinhulluutta,
joka täälä aina valhmiina oottaa
ja vie mennessään.



1.7.21

Voi kesän kukkeutta,
luonnon ihanuutta,
siuhnausta ja tyytyväisyyttä
on päivämme nämä
ja menestystäki vähän,
rakkautta paljon
ja sanokhoon suojelusenkelisti, mie valvon.



29.6.21

Nämät helle-ronttoset
maastokenkäiset vainenki,
kyllä net nyt pyytää anttheeks
keijjuilta ja menninkäisiltä,
joita ehkä pelottaa,
että mitä ihmeitä tuossa mennee.



29.6.21

Se, että toiset ihmiset ärsyttääkö nei ymmärrä meitä, niin ongelma on meissä ittessä ja syy, miksi sanon tämän, on se, että meän tavisten ei pitäs kähistä keskehnään.

En ymmärrä onko se vastuullisuutta, että kytättään toisia, kaehittaan tai arvostelhaan jopa hulluiksi. Toista elämäänsä elävää pikkuihmistä.

Se semmonen perustuu pelkkoon, jos aatelhaan, että on rakkaus tai pelko, jolla kohtaama maailmaa.

No siis, mitäpä siittä, mullon niin helppoa ollu jo pitkään, että ilonitku tullee, oon niin kiitollinen kaikesta ja some on kans ihanaa mulle.

Eilen oiken läppärin touhusin tämän kännykän kautta nettiin, on niin paljon, mitä voin tehä ja touhuta, kiitos elämä.


29.6.21

Keittiön seinässä on pieni valokuvataulu rakhaasta Helmimummostani. Ja tässäkö mie näitä kuviaki höpisen, teen ittele ihania muistoja, aktivoin ihania onnellisia tarinoita sieltä kaukaa.

Ja kyllä, kyllä muistan ja tiän tietenki niitä vähemmän kauhniita ja toisiaki puolia ja surua, murheita ja hättääki, niistäki vaikka kirjan kirjottasin, mutten jaksa enkä viitti vatkuttaa asioita, joile ei ennää muutenkhaan mithään voi.

Koska seijjoo hyväksi mulle, ei semmoset ikävät loputtomat muistokertaukset ei tuo rauhaa minkhään kans eikä net minun elämää rakenna, ei ennää yhthään huonoja jankkauksia, jee.

Mutta mie kiitän kaikesta ja ymmärrän, kuinka kaikki on tuonu minua tähän hiljasseen lapin aahmuun, tuli humisee pesässä ja Hertta torkkuu vieressä.

Näin vanhanako mie oon, mie vaan kerrään satoa, nautin ihmisistä, maailmasta, elämästäni ja ymmärrän senki, että aikani ajassamme on oikeasti rajallinen.

En jaksa pelätä enkä uskoa mihinkkään pelotteluihin, loputtomhiin, nyt neljänssiin epämäärässiin laineissiin, kaikki on maailmassa hyvin, ihmiset tekkee ongelmia enkä jaksa niihin uskoa, mutta uskokaa tet mitä haluatta.

Minun maailmaa ei mediat eikä politiikot määrää ja jos määrää, teen sitte niin, mutten teitä moiti, jos teettä tai puhutta toisin.

Nyt kuppi kahvia, pala taivasta ja mielenrauhaa, rakastavin ja kunnioittavin aamuhöpinöin t. hilkkapien



28.6.21

Ruusuja poimin,
ruusuja kannan,
kauneimman niistä
sulle annan.



27.6.21

Kiitos niin kaunis ihana kaikheus.



26.7.21

Hillankukka kaunokainen,
lumivalkoinen,
niin että kameraki häikäistyy
ja soliki ainoa räpsäisy,
joka näky höpsäisy,
muut valoläikkinä vainen,
olkhon siis kaikila juhannus ihanainen.



25.6.21

Runo itikkakavereista

Kyllähän ihmisellä pittää koira olla,
mutten enämpää kavereita tänne tarttis,
muttei yhtään valittamista,
on juhannus ja lapinmaa
ja nyt sisälä mökissä
eikä niitä täälä sisälä niin paljoa.



Sivujen alkuun tästä!

Lappirunoja kesälä 2016

Minun Lappini, kahestoista laulu

Huomenta täältä lapinmökistä ja kyllon Luontoäitin saavissa vettä riittäny ja lissääse vaan kaataa tulehmaan.

Kaikki rajat on ihmisten tekemiä, sannoo se ihana Wardi ja että saihrauttta on 2% sairautta ja 98% ihan kaikkea muuta, keskitymä puhuhmaan siittä muustaki. No se kuuluu tuolta toosasta, mutta totta saarnaa hän, en tiä kuka, päivä vain ja hetki kerralhaan.

Kuulkaas naamakullat tylleröiset nöpöstiinat ja nöpösvillet, sähköt pätkii ja taivas järisee, niinko sano Soile ihanuus. no son pala pilvistä taivasta, mielenrauhaa ja aamukahvit ja muistakaa lukea lupsottaa kaikki ylen ja hesarin älyttömät uutiset ja ihan itte aatella päälle, pelkäähmään ei aleta, meitä höntithään ja kuten sanottu, met aattelema ihan itte.

Oli muka joku ajatus, muttase katos eli ei mithän asiaa, aattelin vain, ilmottaa, että kaikki hyvin täälä yhessä Jumalan valtakunnassa Lapinmökissä ja jos jostaki nyt huomautan Luontoäitille, niin sanon, että piä sie hyvä paras ihana rakas Luotoäiti välilä sieki pieni kahvitauko, ettet liikaa väsy tuon taihvaan kannen kans!

t. Hilkka Anneli Laronia 6.7.2016




Minun Lappini, yhestoista laulu

Mitä meistä jälkheen jää, minkälainen laulu jälkheesti jää, tuli miehleen, ko taas parsin nuita ikiaikasia villasukkahousuja! ‪#‎lapinmökki‬ ‪#‎yöasu‬ ‪#‎mökinvaltaajansuosikit‬

Yks vunukka ruukaaki kysyä, tullee viehreen ja kyssyy vakavana, vieläkö sää ämmi kuot niitä sinun sukkahousuja. Koko sen elämän son nähnykko mie nuita olen parsinu.

Ennen piin niitä pakkasella, nyt non täälä lapin kesässä täyellinen yöasu yöpaijjan kans.

Ketä kiinostaa, no ei kethään, en sillä selitä, muuten vaan esittelen yhen minun retriiteistä, samojen villahousujen toistuva parsimisretriitti, vai oisko meditaatio.

Maanantaihuomenta urheat söpöt somat siivosileät uuet vanhat nuoret tuohreet naamaväärttit, jokhaiselle sitä mitä itte haluat ja varsinki, mitä sie itte tarttet!

4.7.2016




Minun Lappini, kymmenes laulu

Vielä on jälelä Lidlin murukahvia, vielä on viikko jälellä melkein ja siiittä etheenpäin molen täyttäny kalenteria sinne alas ja lauvvantai on sitte sopiva päivä lähteä täältä minun taihvaasta, rakhaitten sarvikuonojen Ainon 75v ja Kaarlo-setäni 80v synttäreitten kautta Ylitorniolla. Siis viime kesänähän met jo päätimä net juhlat, ruusutarhan keskellä auringon paistaessa terassille, ihana muisto seki!

Sorruin vaan muka hienostelheen ja kysehleen, kelpaakos tullakko on viikkoja täällä haahuillu Lapin perukoilla. Eikä ole sitä ihanaa kansallispukuakkaan, kumma kyllä, matkassa. Siis on vain kohta kaikki vaatheet likasena, aina ei voi voittaa.

Kirjotankos mie tähän, no kirjotan, minun pitäs taas tehä joku kalevalamittanen tai ees tyylinen Ooodi tälle lapinmökille, Yli 40v kylmilhään, vuorilauvvat helmoistaan repsottaa, lattiat natisee aika roimasti, non ihan vinot, saunan lattia halkeilee, sielon siis jälelä ehjiä betonikohtia, hyysikkäki huojuu, mutta niin silti sievää ja jotenki ehjää ja tervettä.

Minun valtaama paratiisihan tämä on, kiitos mökin ylläpitäjille ja mökin omistajille ja menneille polville ja syänmerkit ja snif, sanoista eijjole taaskhaan mihinkkään.

Noko menin aamula sauhnaan, mie itkin taas ensin, se tuoksu, tämä ilo ja kiitollisuus, kuinka elämässä voi olla näin ihania elämän aikoja ja hetkiä.

Ja johonki jo sanoinki, tämä on semmostä mökkeilyä, ettei tänne kukhan voi tulla kylhään, no vunukoitahan molen tänne ruukanu tua, mutta tämä vaatii semmosen mielenlaaun, että taitas hymyt hyytyä jo tuon hetkittäisen ilmatilan takia, sakeana jotaki enämpikö luulis olevan mahollista.

Siis selvästi, mulla oli asiaa, mutta sei ollukhan järjestäytyny mihinkhään suunttaan, niin olkhoompa oodit, rakastakkaa itteänne ja toisianne, elämä on niin lyhyt keikka, että ei mithän muutako rakastamista, son tärkeintä!

t. mökkihöperöhilkkapienonnentyär 3.7.2016




Minun Lappini, Yhdeksäs laulu

Ko mie tuun tänne Lappiin,
mie saan aina niinko ittestä kiini,
näen kuulen haistan maistan paremmin,
pääsen niinko taihvaasseen
niinko se yks Aila takapihahlaan, että voilaa!

Ja äskön hokasinki, etten ole yhtään kertaa pessy silmiklasejani!
Noko vanhoila laseila katoin näitä laseja totesin,
että melkein läpinäkemättömät!

Että onse se Lapintaika toela ihmeellistä!
Vai Lapinhulluus silottanu toellisuuen!

Iltahallaus kaikile! t. yks hilkkapien 31.5.2016 klo 17.03




Minun Lappini, kahdeksas laulu

Nyt son kesä Lapissa suloinen
Elokuisella säällä
Laulaa linnutki
Ilosella päällä

Mutta kyllä puitten lehet
Keltaisilta jo paljon näyttää
Korret sammalet pursutki
Väriä jo käyttää

Kiitos sie Lapinmökki pienoinen
Paras taas olet ollu
Muistot kuvat kirjatki
Syämmeni kiitollisuuella täyttää

- Hilkkapien 23.8.2015 klo 6.08




Minun Lappini, seitsemäs laulu

On lauantaiaamu
Ollu aika lämmin yö
Ei ainakhaan pakkasta
Panin pari kalikkaa kamihnaan
Aukasin ration
Sielä Eppu kyssyy, kenelle lauluni teen
Mie kävin panheen ration kiini
Tuli hiljasuus
Olen täälä lapinmökissä
Mätiköitten päälä keltasia koijjunehtiä
Vaivaiskoijjut meni toissapäivänä ruskeiksi
Ja taas tullee lämmin päivä
Niinko minun syän on lämmin
Olen tämän maailman asukas
Niinko met kaikki
Pienet ikiaikaset sielut
Ikiaikasia sieluja, joitten laulu soi
Ja se laulu soi tälle maaimalle
Meän laulut soi hyvin yhtheen
Ainaki ko oikein kuunnelhaan

- Hilkka Laronia 22.8.2015 6.02




Minun Lappini, kuudes laulu

Aurinko kiertyy vaaran takkaa
Valasee kauas avaruutteenki
Valasee
Muuttuu
Poistuu
Niinko tuli
Vesi
Maa
Ilma
Mie
Eikä pisaraakkaan mene hukkaan

- Hilkka Laronia 21.8.2015 klo 7.01




Minun Lappini, viides laulu

Pieni hilkka ämmilöinen
Kattoopi kuluvaa päivää
Ilman mithän huolen häivää
Oi sie ihmeellinen Lapimmaa
Sie mökki ja mätikköinen pihamaa
Sie minunki lauluja kannat
Sie parastas koko ajan annat
Kauhniit on aatostein rannat
Tuollon sarvikuonot
Tuolla vunukat siloset
Tuola markkinat kansainväliset
Nojoo lähti laulu kulkemahan
Näillä heltteisillä elopalkisilla
Laulu kulkekhoon menojansa
Ämmi menkhöön polkujansa
Elon vaphaan onnessansa
Lauluja uusia muassansa
Taskut idea-aihioita pullolansa
Viskoo net pitkin vaaran laitaa
Eikä kule tietä kaitaa
Kulkee niinkuin taitaa
Laulun laulo, näin sen tähän laitto
Ja konheen kannet kiini taitto

-Hilkkapien, 20.8.2015 klo 13.06




Minun Lappini, neljäs laulu

Sininen taivas korkealla
Sammalmättäitä kaikkialla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Viikatheen hiijjoo liippasimella
Heinät ja paijjut lähtee loitumalla
Korret korttuu
Varret varttuu
Kaikki molhan saman sinisen taihvaan alla
Samalla suurella elämänlauttasella
Toiset korttuu
Toiset varttuu
Korret ja varret korttuu varttumalla
Viikatheet viuhuu vilahtelemalla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Sammalmättäitä kaikkialla
Sininen taivas korkealla

- Hilkkapien 19.8.2015 klo 14 Hellepäivä!




Minun Lappini, kolmas laulu

Heinänkorret huojuu ihan vähän
Aavistuksen verran
Aamuvalossa
Itte aurinko vaaran takana Vielä hetken
Ympäristövaikutukset ja maisemoinnit
Luoja varjelkhoon minun pientä päätä sanoilta
Ja käsitteiltä
Joita en ees käsitä
Mutta mites mie sitte näitä lauluja laulasin
Runoja punosin
Sanan mahtiahan se mieki käyttelen
Mieki
Tyär pieni revontulten maasta
No porisemalla heinänkorsien kans
Mie
Niin tasavertanen sen aamullisen heinänkorren kans

- Hilkkapien 19.8.2015 klo 8.59 just sillonko aurinko ikkunan takana käänty häikässeen tuosta pöyänlaijjalta minun silhmiin.





Minun Lappini, toinen laulu

Mie panin net äitin ja isän jutut laatikhoon
Ja painoksi pääle mie laitoin ouon painavan kirjan
Työ ja tulevaisuus 1977 - tietoja työmarkkinoista ja palkoista
Eikähän net tiehneet
Monet ammatit kokohnaan kaohneet
Ja rahaki vaihtunu markasta euhroon

Olenkohan mie ittekki vaihtunu
En ainakhaan tieny miekhään 1977
En ois ikinä itte keksiny
Mitä mulle kuuluu nyt
Iloa ilma täynä
Kiitollisuutta elämästä

Minun pieni elämä
Siinähän se ja tässä
Ellää ja muuttaa muotoaan
Niinko tuo mitä näen tuosta ikkunasta
Sininen kirkas taivas
Mätikköinen tummasammalinen maa
Valkosina hohtavat koijjunrungot
Aurinko kiiltää lehillä
Puoli runkoa hohtaa valoa
Toinen puoli tummaa
Jossa vielä tummempia kohtia
Aurinko paistaa kaiken takana
Yllä ja alla
Sammalet ja varvut ja koijjut
viehneet valoa maan allekki

- Hilkkapien 18.8.2015 klo 8.12




Minun Lappini, ensimmäinen laulu

Tänhän se tapahtu
Laphiin tuli kesähelle

Kamarissa mie panin sukukuvat onnistunheesti seihnään
Köökissä siirsin maustehyllyt hellan yläpuolele
Niin että mahtuu kaminan ympärille märät vaatheet kuivahmaan
Sitte mie vain hain vintistä net pienet paperipussit
Joitten pääle molin kirjottanu lapun:
"Hilkka laitto nämät tämän arkun pääle 25.7.2013 klo 16
Äitin ja isän ja minun juttuja
Älä vie muuale!"

Ja nyt molen valhmiina kattohmaan niitä juttuja
Mie alan kirjothaan runoja ja juttuja
Niitten juttujen inspiroimana
Mie kirjottelen näitä täälä lapissa
Ihan niinko isä taivas näyttää ripottelevan tähtiä taihvaalle
Ei mithän erityistä syytä eikä pyrkimystä
Salaperäset on hommailujen tiet

- Hilkkapien 17.8.2015 klo 19.42







Etusivulle!