Timantit liikkeellä
Etusivu Valmennan Runoilen Suren Rakastan Olen


Timantit liikkeellä
Timantit liikkeellä

No onse tämä elämä aika ihanaa
Ko tämmösekki ötököt täällä taivaltaa saa
Ja ommaa elämäänsä totteuttaa
Pois tieltä pikkukivet ja männynkävyt

- Hilkka Laronia ja Rakastamisen taito!




Timantit liikkeellä

Elämälle kiitos!

Aikusen naisen päivä
Kasvun kohinaa
Elävää elämää
Täyellistä elämää täyellisille

Ja minusta ei saa täyellistä eikä ehjää milhään
Eämän ja minun kauneus ja siis täyellisyys
Son kovin keskenerästä ja vajavaista
Ja vaikeinta on kestää haikeutta
No siksi kait päätin alkaa rakastahmaan kiirettä
Ja hittautta
Ja hiljasuutta
En päättäny, mie vain muutin toisseen maailhmaan
Muutin maahan, jossa kaikki passaa
Joo siis muljahin perile
Onnellisesti perilä
Voin hyvin
Olen inspiroitunu selkeä ja luottavainen
En hulestunu hosuva enkä syyllisty misthään
Ei mithän päätöksiä eikä ennään mithän valintoja
Ei pohtimista
Antaa mennä vaan
Voimaa, son voima siinä just
Jokkainen elämän hetki on rakastettuni jeee

Piä Huippuhyvvää ja Hellää Huolta Ittestästi
Matkalla olhaan
Porukalla vaphaassa pudotuksessa elämässä
Niin periläkö elämässä perilä voi olla
Tämä päivä on tehty just meile
Matala kynnys elämästä nauttimisseen
Ja nyt tähän taas sylppääntyy kaikki sanat ja ajatukset
Huomenta ja menoks
Hei hei pai pai

Rakastavin Kunnioittavin Kiittävin Hyväksyvin
Vajavaisin Vahvoin Ilosin
Terhveisin Hilkka Anneli Laronia




Timantit liikkeellä

Jossei sotke asioita
Eikä samaistu luuloihin
Rakastaa kaikkia
Helposti
ihan kaikkia
Ja itteä ensteks

- Hilkka Laronia ja Sanoja Vappauesta!


Etusivulle!




24.8.2016

Kaikki on rakkautta
Rakkaus on kaikki
Vai miten minun pitikhään sanoa
No, jotenki että mithän muuta ei ole
On vain rakkaus

Sen sannoo elämä
Tai ääni meissä
Rakkaus on kaikki

Sieki tiät sen, että rakkaus on kaikki
Hetikko hukkaat tuon tiedon, että rakkaus on kaikki
Sillon sullon paha mieli ja alat kärsiä
Tulet levottomaksi

Rakkaus on mielenrauha
Son hyväksyntä
Jumalahan son
Ja elämä son

Jossullei ole luottamusta rakkautteen
Et luota, että olet rakastettu
Mie en ainakkaan voi auttaa

Niin pelkohan siittä tullee, jossei luota
Yksin erillään maailmasta
Jossei uskalla luottaa ja rakastaa, alkaa kaivata, ikävöijjä
Jossei tiä eikä luota, että on rakastettu
Että molhan kaikin niin maan perusteellisen rakastettuja

Mielenrauha on sielä, missä luotettaan rakkautteen
Rakkaus on
Luota siihen, että rakkautta on kaikki
Kyllä sie tiät

Taisi se oivallus nyt hukkua johonki
Tai sitei ollu missään
Seuraamme tilannetta
Josse tullee takasin, miehän tietenki kerron!

t. hilkkapien


Etusivulle!




20.7.2016 klo 7.21

Onkohan tämä elämä juhlaa koko ajan, siis kuinka ihanaako on ihmisiä, joitten kans saa kohata ja päivitellä elämänilmiöitä ja kiitellä toisia ja mullaki a la Pirjo Herrojen Helsingistä ja Liisa Honolulusta ja Iiris Kokkolan ite-museolla käymässä muisti minua ja Aino&Kaarlo Ylitorniolla ja Hilkka&Paavo ja monet muut siellä ja Maarit sieltä pakolaisleiriltä ja kaikki tet sarvikuonoista alkaen, on toelaki aihetta kiitokseen

Tämoli aamukiitosvirsi, sori, ei mithän järkeää taaskhaan. Rauhaa ja rakkautta kaikile naamamaailmanki siskoille ja veljille ja Marjalle ja Matille, tet piättä minut vahvana jollaki ihmeellisellä tavalla.

Jaajoki sano, mitä tää on, jossei rakhautta, rakkautta rakkautta kaikki vaan!

Oletta niitä, jokka muutatta maailman päivä päivältä paremmaksi ja oletta enämpiko tarpheeksi ja on päivän selvää, että ootta päivänkakkaroita kaikin!

Oskarin kans saatelthiin eilen Pirjoa eikä meän passanu nousta autosta, vaan Pirjo otti autosta kuvan, autostakihan molen niin ilonen ja kiitollinen ja mitähän tänhään!

Päivät kuuluvat siihen itte kunki omhaan päivienketjuun ja met jokhainen pitkään ihmisketjuun, joila on viissautta, näkemystä ja luovuutta ja jokka muuttaa maailmaa ihan omalla elämisellään paremmaksi ihan kaikesta huolimatta!

Niin ja onnea muuten muuttajille, siis parasta muuttoa ikinä ja hyvvää kotimatkaa ja reissua ja jess ja nyt loppu kahvi ja alkaa uus päivä!

t. Hilkka Anneli Laronia ja Taas yks sekopää aamuhöpinä, juu tiän, lässytystä lässytystä ja silti siunaukseksi ja onneksi kaikile luki tätä tai ei!


Etusivulle!




06032016 14.41

Vettää jonku mössykän päähänsä
Pannee kengät jalkhaansa
Mennee ovesta ulos
Kävelee vain etheenpäin

Haistelee ilmaa
Antaa sen tuntua siltä, miltä se tuntuu
Ei iloitte eikä vihastu
Kävelee vain etheenpäin

Tuntee vaatheensa itteä vasten
Antaa painaa tai puristaa
Jättää senki tuntheen sitte siihen
Kävelee vain etheenpäin

Tuntee liikheensä
Tuntee ryhtinsä
Jattää nekki tuntemukset
Kävelee vain etheenpäin

Näkkee valon semmosenako se näkkyy
Aurinko tai katuvalo
Antaa tapahtua, valon olla niinko on
Kävelee vain etheenpäin

Kävelee ja tuntee askelten rytmin
Tuntee kävelemisen tempon
Ei muuta tahtiansa
Kävelee vain etheenpäin niinko kävelee

Kävelee johonki ja sieltä takasin
Tai kiertää reissunsa
Kävelee vain etheenpäin

Tullee ovesta sisäle tai mennee ulos
Lämpötilat muuttuu ja tuulet kääntyy
Tuntee, aistii, kokkee omissa nahoissansa
Antaa aistimusten ja kokemusten jäähä siihen
Kävelee vain etheenpäin

Son semmosta tämä elämä
Kävelhään vain kaikin etheenpäin

Seuraama tilannetta
Emmä jää mihinkkään kiini
Emmä vähästä kummasta muuta mithään
Kävelemä vain etheenpäin

Jos jotaki muuttuu tai itte muutama jotaki
Annama muutoksen tuntua
Tunnema kaikki tuntheet
Jätämä net sitte siihen
Kävelemä vain etheenpäin

Kävelemä ja rakastama
Ja itteä ensin
Niinko meile itte kellekki mahollista on
Kävelemä vain etheenpän!

- Hilkka Laronia ja Tietoisuustaitoa vähän
Päihvään tähän
Ja tästäki etheenpäin
Kävelemä vain etheenpäin!


Etusivulle!




Rukkous

Joskus kestää kauan, että rukkouksiin vastataan
Joskus kestää kauan, että älyää rukkoilla oikein
Oikeisiin rukkouksiin vastataan aina
Nyt rukoilen sinun puolesta
Sydämmeni rukkoilee koko ajan
Onnea ja siunausta sulle ja ympärillesi
Rakastan sinua

- Hilkka Laronia




Rakastan
Rakastan
Rakastan
Ja sillain pysyn järjissäni
Pussata truttaa ja traitraitrallaa




Mikä meininki
Molen sinun kans
Tapahtu mitä tahansa

- Hilkka Laronia ja Pieni rakkausjuilistus!




Ruusut kukkii ja jos soisit ruusu, soisit just tuommonen
Vettä sattaa ja jos soisit vastaus, oisit viisas semmonen
Ilta kohta tullu ja jos soisit minun kaveri oisit paras ja ihanin
Ja solet just semmonen ja enämmän ja kaikki yhtheensä

- Hilkka Laronia ja Sinusta iloitteminen!


Etusivulle!




Ja itteensä pittää joskus ottaa ettäisyyttä
Kattoa ihan vaan, etttä kukas ämmise tuossa
Ja tuntheekki mukhaan
Ahaa, se riemuittee olostansa ja tästä lapin mökistä
Kuunnella niinko nollatusti, aivanko joku resitentti puhus
Ahaa, se puhhuu meninkäisille ja kuuntelee, kuuluuko vielä kuovin ääntä
Tajuta, mitä se tekkee
Ahaa, se kirjottaa pysyvän listan, mitä tuo laphiin
Tarkastella itteänsä, niinko istus kahela tuolilla

Tarkkailla itteänsä
Ja tehä huolella pikkuasioitansa
Omia asioita
Eikä arvostella eikä viisastella
Eikä selitellä
Sitte sitäkö tekkee huolella elämänsä pikkuasioita
Sitä voi katella sitäki, että haluaako ja tartteeko sitä, mitä ja miten on
Ja sitte vaan hyväksyä ja käsittää syvästi, kuinka ihana se oma elo on

Rakastaa itteänsä reilusti ja rohkeasti
Hoitaa ja kiitellä ja lohutella
Halata ja pussailla
Pus pus

Nooh tämän tarttee huomena lähteä sinne rintamaille
Alas täältä ylhäältä
Ja kokkeilla pittää ittestä kiini
Olla hukkaamatta itteänsä ollenkhaan
Kattoa tarkasti ja löytää ittensä
Ittensä löytähneet voi joku toinenki löytää ja nähä

Hämmentäjiä, meitä hämmentäjiä on ihan liikaa täälä maailmassa...
Aaaah tässähän tämä höpöttäjä siis vieläki istuu
Vettä sattaa ja mikä ihana tuoksu ulkona
Ja sääskiäki vähän näky
Ehkä mäkäräisiäki
Olkhoompa nekki

Mie juon nyt toisen kupin kahvia
Hallaan sinua
Kiitän ja ihmettelen
Kiitos ja siunausta timantit
Olhaan hyviä haltijoita toisile

- Hilkka Laronia ja Konfferenssi menninkäisten ja haltijoitten kans!


Etusivulle!




Rakastu rakhaani äkkiä

Miten sitä voi mennä siihen tilhaan
Nähä niinko maailma oikeasti on
Niinko toinen on oikeasti hyvä rakas ja paras
Niinko itte on hyvä rakas ja paras

No rakastunheena tietenki
Olkaamme rakastunheita
Ois helpompaa kaikila

- Hilkka Laronia ja Taihvaalliset toihveet!




Yhtenä päivänä mie kirjotin
Toivon, että kaikki rakastus
Ja kaikki näkis hyvvää unta

Hyvvää unta, ei pahhaa unta
Se pahan unen näkijä
Son vihanen
Katkera
Välinpitämätön
Ittensä väsyttäny
Hyläny ittensä
Myrkyttää ja saastuttaa ympäristöä
Näkkee päivä päivältä pahempia unia

Rakastunheet voi olla hullujaki
Silti, kaikesta, ihan kaikesta huolimatta
Rakasta, rakasta ja rakastu ja innostu
Rakasta kaikkia
Rakasta kaikkea ja kaikkia
Rakasta ihan kaikkea ihan kaikesta huolimatta
Rakasta itteä ensteks
Ja sillain pysyt järjissästi!

- Hilkka Laronia ja Rakkausrunot!




Vaikkemmie ees tarkhaanottaen tiä
mitä se rakastaminen on
mutta tunnen kyllä heti nahoissani
ko en rakasta.

- Hilkka Laronia ja Rakastamisen Taito




Etusivulle!




16.6.2015 perillä ja hyä päivä

No missässe perilä sitte on
Entä mitässe perille pääseminen sitte on
Entä minkälainen ois hyvä päivä
Tai minkälainen joku ihminen on
Tai minkälainen näkymä nokkasti eessä oikeasti on

Ei kuulkaa met vain luulema, että näemä
Että näemä sen näkymän
Tai jopa näemä toisen ihmisen
Tai tajuaisima hyvän päivän
Emmä met paljon mithän näe
Emmä tiä emmäkä tajua
Näemä oman mielikuvan siittä
Tajuama omien kriteereitten läpi jotaki vain

Ja jos tämän älyäisimä
Näkisimä ja kokisima kauhneutta ja rakkautta
Koko ajan rakastasima
Oisima onnellisia
Vaphaita ja villejä
Sillain ihan rennosti omala lailla jokhainen

No entäsitte
No ois hyä olla
Ei oltas ympäristö haitta muile
Lähheisilläki ois parempi olla
Elämä maistus
Maistus hyvältä aina jollaki konstilla
Sielä missä olhan

No entäs millonkas moltas perilä
Yhessä satukirjassa oli tarina keijusta, joka etti kessää
Antteeksi, mutta etsin kessää, se sano vasthaantulijoille
Ja jokhainen yritti sille sitä sitte selittää
Nyt on kesä
Nyt olhaan perilä

- Hilkka Laronia ja Aamukonfferenssi maahisten kans!




26.10.2014
Ihania päiviä ja näköalapaikkoja
Kaikile
Ihanille ja rakhaille
Timanteille

Hilkka Laronia ja Rapakoistaki näkkyy taivas




25.10.2014
Älä parantele itteästi
Olet hyvä kaunis ihana ja rakas
Just tuommosena ko sie itte olet

- Hilkka Laronia ja Nämon vain ajatuksia


Etusivulle!




Tyttö ja mummo

Onnentyär harppoo hopusti pitkin hautuummaan ainoaa käytävää. Rakkeita ripsii ja kamalasti tuulee. Tytöllä on harava käessä ja sitä palelee. Sillä on alkanu kesäloma ja son tullu lappiin. Se kulkee  hautuummaan takaossaan ja näkkee jo kaukaa kaks oranssia puolitoista metristä keppiä, jokka hujottaa sen hauan nurkissa, jota tyär on tulossa tervehtiin. Net kepit on kait sitä varten, että talvelaki löytys se käytävä lumen alta.

Siinä son se mummon hauta eikä mummo voinu sietää mittään punasta. Ryssä oli vieny kolme kertaa sen koin. Siinäse tyär tootistellee mummonsa haualla ja muistelee sitä omituista mummoansa. Tyttö laittaa kynttilän palahmaan siihen haualle, vaikka on lapin valosa kesä ja vaikka räntää sattaa. Eikäse tyär heitä niitä kirkuvan oransseja keppejä mihinkkään aijjan taka.

Tyär hoksaa taas ihmettelevänsä, että miten ihmeessä se taas on tullu sinne laphiinsa. Sitähän soli päivitelly jo kaks vuotta. Siittä saakkako, soli tullu ens kerran  yksin sinne ja nytse hoksas eppäillä, että soli just se mummo. Senhänse mökkiki oli. Mummo oli joutunu lujasta laittahmaan sen mökin soan jälkkeen. Soli tytön mielestä niin ihmeellisen ihana pikkumökki siinä yhen lapin maantien poskessa.

Eikä tyttö tiä, että miksi ihmeessä nolit sillon aikoihnaan soan lopussa tulheet tänne kauas kauas lapin peräkylhään. Karjalasta asti. Eikä sillä tyttärellä ole vastausta siihenkkään, että miksi sen tyttären piti itte nyt tulla tänne. Koko talven se tyttö oli oottanu, että saa tulla lappiinsa.

Tytön mielessä pyörii seki, että miksi son niin äärettömän hyvän tuntosta olla täälä. Tyär muistaa yhä enemmän muistoja ja muistikuvia, että mitä se mummo oli ollu sille tyttärelle ja että mitä se mummo tarkotti sen tytön elämässä.

Kohta tyär haukko henkeäänko se tunsi ittessään, että näinhän sen piti ollakki. Sehän oli niinko käsikirjotusta lukis. Mikä etuoikeus. Mikä rikkaus. Mikä autuus. Jo 5-vuotiaana soli pikkutyttärenä pantu postiauttoon vuotta nuoremman pikkuveljen kans ja tulheet tänne tuntureitten taka. Ja siittä lähtien joka kesä, ainako koulu loppu, se tyär tuli tänne. Joskus soli mummmon tykönä kaks viikkoa, joskus enämpi ja joskus vähempi.

Mummo oli ylpeä ja jotenki onnellinen siittä tytöstä. Mummo halus kuulla koulunumerot ja nähä luokkakuvat. Siihen aikkaan ei läppien hommat olheet niin arvokkaita ja tärkeitäkö nykysuomalaisille. Tytön ihan liian nuorilla äitillä ja isällä oli niin paljon, voih! Tyttären äiti sano aina, että se pelkäs, ettei net pysy hengissä niin kauanko tyttö täyttää 5 vuotta. Henkkiin jäi tyär ja pikkuveliki täytti jo 60v ja nuorin siskoki 50v ja nytton mummot äiti isä vuotta vanhempi sisko, kaikin non menheet johonki, non jossaki tuolla puolen.

Mökki on vielä henggissä ja tytöllä avvaimet mökkiin. Niinhän sen pittää ollakki. Eläköön mökki ja sen muistot ja tytön muistot ja elämä. Pysykköön mökki pystössä niin kauanko tyär sielä käy. Tai oikeastaan tyttö ei pyyä mithän, kaikki on hyvin, kaikesta huolimatta hyvin eikä mökkikhän ole mithän, se häin tuskin pyssyy pystyssä. Eikä ole tyärkhän mikhän, mutta hyvin pyssyy pystössä ja joka ilta tyttö kiittää mökkiä ja lappia ja elämää ja laittaa paikat sillain, että jos aamu sannoo, se nousee auttoon ja mennee pois.

Tai kuuntelee vielä hetkenko puut humisee ja menninkäiset puhhuu.

27.6.2014 Onnentyär


Etusivulle!




4.1.2014

Menikös tuo päiväys nyt ihan oikenko mulle kävi niin, ettäkö mie kysyin kuopukselta, että miten aikovat ottaa uuen vuen 1914 vasthaan, se vastas, että ootama isovanhempien syntymää! Hyvin vastattu ja mieki havahuin oikeale vuosisaalle, ainaki vähäksi aikaa.

Minun piti alkaa liimaahmaan valokuvia albumeihin, mutta muistin, että miehän aijjoin alkaa tänä vuona kirjottamhan tänne ja jess ja kiitos ja tervetuloa tämä vuosi ja elämä.

Sitä mie kyllä ihmettelen, kuinka äkkiä ja helposti jokku asiat muuttuu. Hyvät ja huonot, muttei minua pelota, mie vain niinko koen, että en ois arvanu viime vuestakhan mitä kaikkea se tuo. Mutta kaikki hyvin ja mullon tämä uus ihana hieno koti, elämälle kiitos tästäki. Ja ihmisiä ympärillä jokkon olemassa ja kiitos teile kaikile sarvikuonoista virtuaalissiin ihmissiini.

Nyt mie sulen tämän tältä kertaa, kierrän käännän käppyhrään, näähhäänpä taas! t. Hilkkapien Ämmi Onnentyär


Etusivulle!




7.7.2013

Miten elämä voiki olla näin ihanaa
Enkä kehu, kiitän elämää
Uus koti jess jess
Ja just se josta luovuin kevhäälä
Sitte nyt yhet halus ostaa sen vanhan
Miten tämä elämä välilä näin hellii
Toisenlaistaki olen nähny
Käsitän tämän ilon tunteen arvon
Tunteita ei voi muuten kukhan meiltä viä!!
ONNEA SULLEKKI, ELÄMÄLLE KIITOS SINUSTA


Etusivulle!




Nimimerkkeilijät merkatkoon omile sivuihleen!

27.6.2013

Mikä semmonen asema voi olla, ettei voi kirjottaa tänne omalla nimelä? Tännehän voi vaikka resitentti kirjottaa.

Nimimerkkikirjottelun hyväksyminen olis niitten mielistelyä, jokkei kirjota omala nimellä. Met muutki saama seisoa omalla nimellä ja omalla naamalla omien höpinöitten takana.

Jossei uskalla sanoa, mitä haluaa sanoa eikä uskalla sitte seisoa sanojensa takana, sitä ei kannata sanoa ollenkkaan.

Jopa sielä joku pelotteli, ettäkö hakkee 40 vuen päästä töitä, se kirjottamisensa voi estää työn saantia. Keksikää parempia tekosyitä. Molen ollu valittemassa työntekijöitä ja siinei jaksa varmasti vanhoja kirjotuksia tavata.

Eikä maailmassa tartte täyellinen olla, saa erehtyä ja taas hoksata uutta. Mitä ihmeen varmistelua nimimerkin takkaa huutelu on.

Mie en usko kiipijöitten maailhmaan, emmä pelkää mithän, yritämä porukalla kattoa ja tutkia asioita ja se eellyttää ees omalla suulla puhumista.

Nimimerkilä kirjottavien suojaaminenhan on moraalinen kysymys. Uusi Suomi on toela rehti ja reilu, siis korkeamoraalinen tässä asiassa ja sei ole ihan tavalista näinä aikoina, kiitos teile Uusi Suomi!


Etusivulle!




Hävyttömät väärintekijät sannoo meile oikeaa ja väärää!

23.6.2013

Ihan omat meän politiikot ja pikkupomot ja pikkurahakkaat ottaa suomalaisilta, kansalta ja työntekijöiltä niin paljonko saavat ja loppujen lopuksi isoraha käyttää näitä pikkupäälliköitä just siinä, että ryöstävät kaiken ja jopa toisilttaan minkä kerkiävät.

Ja sitte on mahtimiehet, jokka monimutkaistaa systeemiä ja hämmää niin, että varmasti saavat kaiken. Ja pörssi on yks keino keinojen joukossa. Siinä mennee rautatiet ja lannotetehthaat. Ja jos joku jossaki meinaa pärjätä, se nitistethään vaikka nostamalla kuljetuskustannuksia.

Ja mahtimiehisyys ei nouata mithän kohtuullisuuksia, vaan riippu heän voimasta ja häikäilemättömyyestä ja sikamaisuuesta siis.

Esimerkiksi tämä sote-homma. Sehän perustuu loppujen lopuksi issoon rahhaan, pörssiyhtiöt hoitaa hoito-huolto-lääkärihommat eikö niin. Elikkä niilei ole kotimaata.

Suomen lääketiede ja terveysaattelu ja täysin lääkekeskeinen. Lääkärit miettii mikä tauti mikä lääke, parantumisen ihme jää jalkkoihin. Hyvinvoivia työikäsiä höntitethän syöhmään EU-ohjeistettua moskaa ja lääkheitä joka pikkuvaihvaan ja sivuvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia ei tiä kukhan.

Niin ja siis terveyenhoito pitäs kokohnaan hoitaa valtion toimesta ja laittaa omat lääketehtaatki ja lopettaa amerikkalais-eurostoliittolaisen höpötyksen. Ei muuallakhan kunnat hoijja näitä asioita, ei ees EU:ssa. Ruotti ja Suomi vain ellää tämmöstä kummaa hölmöilyä kansalaisten kustannuksella.

No nyt tet alatta selittähmään mulle, että kuinka lääkheet on ja lääkärit on, joo joo ja kyllä kyllä, mutta se systeemi on kipeä.

Kaikkiaan meilä on paremminko ennen ja Kattainen ja Urpilainen haluaa pittää meät tasapainossa, nethän tietää, että kaaos koskis heitäki. Mutta ei net meitä aattele, net on isompien mahtimiesten hyväksikäytössä. Tai siis pahoinkäytössä!

No se asia kans, että kaivoksista lähtien on kaikki pörssiyhtiöllä ja myyty pois Suomen kansalta. Miten met emmä voi tehä mithän? Onkohan ämmi ihan anarkisti.

No vielä, että en voikko ihmetellä, että vaikka meilon netit ja kaikki, niin kuinka met emmä hoksaa esimerkiksi sitä, että vanhustenhuollosta lähtien pörssifirmat hoitaa hommat ja vie jopa rakennukset eli met verorahoila, meän rahoila ylläpiämä pörssiyhtiöitä, jokka oikeasti viis veisaa meän vanhuksista ja potihlaista.

Neitistä muuten saa selville, missä se iso raha on. Mihin päätyy net isot rahat. YK:ki näyttää aika pahaltako kattoo ja näkkee, kuka ja ketkä!!

Mie tässolen lukenu 1800-luvun lopusta vai oliko 1900-luvun alusta kertovvaa Klondyken kuningasta, Jack Londonin kirjaa ja voin vain ihmetellä: Eijjole mikähn perusidea muuttunu siittäko 100 vuotta sitte oli.


Etusivulle!




Yksinäinen juhannus!

21.6.2013

Yksinäisyys voi olla oma pelko tai toisen puolesta pelko, oletko yksinäinen. Eikö sais. Haittakse. Sillä vähän niinko höntitethän toisia, sillä yksinäisyyellä ikäänkuin se ois paha asia. Ei yksinäisyys ole paha asia kuin sille, jolle se on paha asia.

Mie olen täälä yksinäiselä mökillä ollu tämän alkukesän, hetikko loma alko ja tämä on ollu tosi ihanaa. En silti suosittele kelheen, niinko en sitäkhään, että jos joku rakkaasi sairastuu ja haluaa olla kotona kuolemaansa asti, en suosittele sitä hommaa, mutta kiitän elämää viime kesästä, kun saattohoijjin isäni ja isä kuoli 3 päivää ennenko mulla työt alko.

Nythän tietenki muistelen viime kessääki, mutta niinhän sitä muistelee helposti jos jotaki.

Aika muttuu ja elämä muuttuu. Entiset ajat ja asiat on olheet ja menheet. On uus aika ja hetki, semmonenko - tässä ja nyt.

On tämä kuitenki semmonen kiintosa homma, yksin olla täälä lapin perukoilla. Niinko kiinostunheena seuraan itteäni, annan ajatusten ja tuntojen tulla ja mennä ja yhä uuestaan totean, että miten helppoa minun elämä on. Miten hyvä mulla on. Ja kohta hoksaan, ettei se ole kiini tästä yksinolosta  tai täälä olosta. Vois olla mukava ja onnea olla muuallaki.

En piä yksinäisyyttä ongelmana itteleni, mutta voi olla jollekki se pahin asia. Niin ja minun miesystävä kuoli ja kaksi parhainta ystävääni on kuollu, en oiken halua pittää ongelmana tai ottaa asiaksi hommata uutta miestä tai arkipäivän ystäviä niinko jotenki tilalle. No koiran olen aatellu hommata uuenko seki kuoli toissa kesänä.

Ja voi olla, että ens juhannuksen vietän toisin, mutta tämäki voi olla se mulle ihanin homma ens kesänäki, tulla tänne. Eikä ole karhut eikä suet pelottanu eikä ole kyllä näkynykhään!


Etusivulle!




Kaunista Mittumaaria!

21.6.2013

Ei ole ämmillä isot murhheet ja toissaalta voi ollakki, tulevia sukupolvia aatellen.

Hoksasin tuossa äskön alkaa silittähmään juhannusliinan tänne mökin ruokapöyälekko muistin, että kaapissa on silitysrauta ja jopa lauta. Ja sitte hoksasin, että rauta oli painava ja silitti tosi hyvin ja silityslauta pysy tukevasti pystyssä, vaikka tämän mökin lattialauat on vinossa joka suunthaan. Kuka meistä haluaa ostella jatkuvasti jotaki uuttako mikhän ei oiken kestä nykyhjään.

Ihan niinko seki, että mie halusin vain puhelin- ja nettiyhteyen Saunalahelta, mutta jos haluan nopean netin, saan alvarhiinsa liikekumppaneitten mainoksia sähköpostilla ja tekstiviesteillä. En halua sekottaa päätäni keskeytyksillä ja mainosviesteillä, mutta haluan nopean netin.

No miepä toivon sulle
Kauhneutta kaikile aisteile
Unohtumattomia elämyksiä
Ainutkertasta tunnelmaa
Aivan erityislaatusta energiaa

Mullon yks kaveri, joka sano, että juhanushan on tavalinen pyhänseutu, mutta sonki mielentila, minusta soli hyvin sanottu.

Ja minusta tuntuuki kyllä ihan juhannukselta, juhannusaatolta taas niinko eilenki, ko mulla soli vain eilenki juhannusaatto jo, ko mulla meni vähän päivät sekasin ja ittekki olen ilosta sekasin, on kesä ja loma ja ei siihen mithän syytä ole eikä sitä tartttis kuuluttaa tännekhän, mutta siksi vain, että ittekki saan kattoa kirjottaessani, että kylläpä elämä on sulosen kesästä, vaikka nykysilityslauat niin heipparallaa.

Ja nyt paras juhannusruno:

Minä avaan syömeni selälleen
ja annan päivän paistaa
Minä tahdon kylpeä joka veen
ja joka marjan maistaa

Minun mielessä on juhannus
ja juhla ja mittumaari
Ja jos minä illoin itkenkin
niin siellä on sateenkaari.

Eino Leino


Etusivulle!




Saunalahti haloo, nyt Ämmi on tosi vihanen!

19.6.2013

Mie tulin tänne Laphiin ja piän yhteyttä maailhmoihin ihan harkitusti. Nyt tuli tekstiviesti Saunalahelta.

Saunalahelta! Ostan rahalla sieltä puhelin- ja nettiyhteyen, en tartte mainoksia enkä muita etuja. Siis pyytämättä Tekstiviesti, että tilata A-lehtiä. A-lehtiä, mie en tillaa mithän lehtiä enkä ole tilanu. Suomen Kuvalehteä aikoihnaan ja sillä ehola, ettei kukhan kauppaa sitä, mie tillaan taas, jos tartten. Mitä mie voin tehä nyt tuon hiiskatin Saunalahen kans, ettei tulis tuommosia tekstiviestejä.

Sähköpostiin on tullu jonku aikaa mainoksia sieltä, mutta nethän voi sielä suodattaa pois, mutta tekstareissa ei voi. Vai voiko tekstareita suodattaa roskiin, mulla on tuommonen Lumia -puhelin.

Nyt mie suutuin ja aijjon kyllä tehä kaikkeni, ettei tulis senthään tekstareita. En tartte  yhtään alennuksia enkä etuja Saunalahelta.

Tiäksie mitä mie voin tehä, ettei tulis Saunalahelta mainoksia. Voin vaihtaa firmaa, mutta voiskohan tämän hoitaa jotenki.


Etusivulle!




Ko lääkäri-hoitaja muisti, että mikässe homma olikhan!

Muistattakos tet sen jutun siittä lääkäri-hoitajasta vai sosiaalityöntekijäkös se oli, ko soli niin väsyny, ettei se kereny hoitaa potilasta, ko oli niin paljon potihlaita jonossa ja niin vähän aikaa ja piti laukkoa sinne ja tänne ja tehä kaikkea ja oli niin paljon kaikkea, että järki oli lähteä.

Sitte se hoksas, että nyt riittää ja teki vaikean päätöksen, se aatteli, ettei se ennää kerta kaikkihaan jaksa ja päätti lähteä koko hommasta.

Sitte sille tuli yhä useammin miehleen, ettäkö hän valitti tämän alan, hällä oli se ihannekuva tästä työstä. Kuinka auttaa ja hoitaa ihmisiä.

Nyt se päätti vähän nautiskella elämästä ja työstä ja alko tehkheen niinko soli aina halunu tehä. Nythän se oli lähössä pois, niin ihan sama, mitä työkaverit ja pomot sannoo tai aattelee, hänhän tästä on lähössä pois.

Sitte sillei ollu enhään yhtään kiire, se touhus aivan onnessaan ja teki rauhassa ja katto potilasta silhmiin ja kuuli, mitä se potilas sano.

Kolleegat puolesthan katto, että nyt tuo on tullu hulluksikko se niin ilosena tullee töihin ja kyselee kuulumisia. Net työkaverit päivittelit keskehnään sitäkö se hymmyilee ja on niin onnellisen näkönenki, että onkohan se pilvessä vai onkosse rakastunu vai saanu lottovoiton.

Sitte tämä meän lääkärihoitaja teki jonku aikaa tällä uuella systeemillänsä, niin ja se vielä, että se saatto sanoa, ettei tule johonki kokhousseenko ei siinole mithän järkeä. Josse oli jotaki mieltä, se sano sen. Vaikka ettei tulekko siinei ollu järkeä. No kyllä tet tiättä, se alko käyttähmään ommaa järkeä ja teki ihan avoimesti omien aatosten mukhan.

No siis, sittekko soli aikansa sitä sillain hyvän tuntosesti tehny, niin se hoksaski, että hei tämähän on ihan ok-hommaa ja päätti jatkaa niin kauvvanko siinä ois joku järki siinä sen omassa tekemisessä ja tekemistavassa!


Etusivulle!




Miksi EUrostoliitto ei ala siksi mikä son!

16.6.2013

Josse ois sitä, mitä se oikeasti on, sehän ois Euroopan Yhdysvallat. Josse nostas selkänsä suohraan ja alkas puhuhmaan omala suulla, sehän alkas latelehmaan omat tottuuet ja oikeuet ja ottas sen vallan, minkälainen on Amerikan valloilla.

Mutta jos on piilosilla ittensä kans, siittä ei se itte, ei isot herrat eikä kansat saa mithän selvää. Ja se valta, joka kuulus EUrostoliitolle ittele, sitä valtaa käyttää Amerikan veli ja Amerikan raha.

EUrostoliitto laukkoo amerikkalaisten perässä ja antaa amerikkalaisten pompottaa ja määrätä meän ruuat ja lääkheet ja jos mikkä aatoksekki.

Tästä ei tule kerta kaikhiaan mithän, jossei tule isoa ryhtiliikettä ja vähän äkkiä. Suomalaiset on kyllä pikkurikka rokassa ja kannattas ottaa ja lähteä ennenkö Amerikka lopullisesti keikauttaa EUrostoliiton hommat nurin ja myrkyttää ihmiset ja ruuat a la Monsanto.

No jotaki tämmöstä mie ihmettelen ja olen aivan ihmeissäni siittäki, kuinka tämä jatkuu vieläki a la Kattaisen hallitus. Meitä höntitethään!


Etusivulle!




Uppiniskasuutta Lapista!

11.6.2013

Mie sitte ihmettelen tätä EUrostoliittolaista menoa, jossei kansalaisia kuulla. Miten ihmeessä tämä jatkuu ja jatkuu. Ei net kreikkalaiset halua sitä nöyryytystä ja opastusta, jota nyt sinne on kaajettu. Eikä met haluta niitä päättömiä määräyksiä, jossa kohta kananmunaki kiellethän, ko sitei saaha direktiivillä määriteltyä.

Mie luin täälä Lapin perukalla Euroopan pakastheen heltteessä Nils-Aslak Valkeapään pamfletin terveisiä LAPISTA, Otava 1971 ja tulin provosoiduksi. En kirjaa vasthaan vaan sen vieläki niin ajankohtasten asioitten puolesta.

Se kauhistellee, kuinka kaikki asiat ja ihmiset yritethän saaha samhan muottiin. Huolta kannethaan ongelmakläpeistä, mutta tavalinen ja lahjakas lapsikaartti on oman onnensa nojassa mitä sattuu koulussa. Se eppäilee, että älykkyys ja sivistys ois uhka valtaapitäville. Tyhmää kansaa, jollei ole vaikutusmahollisuuksia on helpompi hallita.

Se sannoo, että herrat pelkää kansan viissautta ja vielä enämpi kansan viisastumista. Alentaminen ja pilkkaaminen salakavalasti ja haluthan saaha kansa keskenhään kähisseen, son oiken virkamiesten ja politiikkojen ase.

Raha on ainoa, joka puhu ja puhhuu vieläki. Ja lyhytnäkösyys. Kattaisen fantastinen poika fantasioi ittensä pyörrykshiin jo aikoja sitte ja on julkisesti ylimielinen kansan viissauelle.

Kylmät kirkot ja kirkonmiehet huseeraa ja vielä tänäki maailman aikana välitethäänki jostaki semmosestako hyväksyykö kirkko vai ei jotaki. Uskonnot on tehneet ja tekkee tuhoja lappalaisille, suomalaisille, maahanmuuttajille, joka paikassa. Rakkausse kait on uskontojen syvin viesti, muttako netki tullee järjestelmiksi ja rakentaa mausoleuminsa, alkaa tapahtua pahoja.

Enontekiöllä vai sanottaankosse Karesuvannossa ja täälon heltteitten jälkheen pohjostuuli, lämmintä 5 astetta ja vettä sattaa ja mulla kaminassa tuli ja kesäloma.

Emmä ihmiset uskokko meitä höntitethän, aattelema itte!

- Hilkka Laronia lomalla Mökissä Ylälapissa 4.6.2013




Vesisae suosii Hilkka-likkaa,
sie Timantteihin ittesti klikkaa,
tuosta alta pikkukuvasta ensin
ja sitte siellä sivulla sieltä ylhäältä oikealta,
tekstin- Hilkka Laronia ja Timantit Liikkeellä perästä - "Tykkää"!
Ämmi sinne juttuja teän kans lykkää
ja teistä ja ittestä tykkää!

Etusivulle!




4.7.2009

Tuommosia ne mummut on, ne kylpeeki missä vain!

Mie vaelsin tässä kerran pienten lastenlasteni kanssa mettäretkellä Ahvenojan vartta mutkikasta polkupahaista myöten meren ranttaan. Takkaapäin meät sitte ohittaa reiphaasti ja määrätietosesti asteleva määrätynikänen nainen kylpytakki päällä. Jonku ajan päästä se reippaus tullee takasin ja mie kysyhmään, että käviksie toela uimassa tuolla. Saima kuulla, ettäkö kevhäällä Tuiran avanto suli, hän päätti alkaa käyhmään lähimmässä rannassa, minkä löytää ja aiko jatkaa sammaa menoa niin kauvanko meri täällä jäätyy ja tehhään taas avanto sinne Tuihraan.

Lapset kattoo pää kenossa ylöspäin meitä ja ko se nainen kääntää selkänsä, Valtteri huokaa: Tuommosia ne mummut on, kylpeeki missä vain!

Kelpaakos meille mutanen matala kivinen ranta, olkhoonki merenranta. Eipä se taho kelvata, meille pittää olla puhasta ja hienoa ja hykieenistä ainaki. Met ootama. että yhteiskunta hoitaa ja vaalii ja luppaa ja määrittellee meän asiat ja keksii jopa hauskuuvvet meille?

Niin paitsi, jos ooma mummuja. Onkos se nyt niin, että pitäs jättää kauhniit ja rumat puhheet vähemmäksi ja kattoa, että miten ne muutamat mummut tätä elämää ellää? Ellää menehmään eikä vaatia mithään selityksiä saatikka sitten täyvvellisyyksiä? Ko ei oota täyellistä, elämäki alkaa kelvata? Ja alkaa keksiä keinoja.

Ei papatkaan tietenkkään pahoja ole. Mie tulin äsken aamulenkiltä tuon vanhan koiran kanssa ja tapasin sen saman lehenjakajan joka aina aikasin kiertää näitä meän kotien ovia ja nostelee postilaatikkojen kansia. Se ilahutti minua taas lehelä. Kiitos ihana lehenjakaja.






Etusivulle!